Yleiskaavan puolesta

Paraikaa kaupunginhallituksen käsittelyssä oleva yleiskaava on paras yleiskaava, joka Helsinkiin on koskaan tehty. Se on kaikkien aikojen vihrein yleiskaava. Se on yleiskaava, joka toteuttaa Helsingin Vihreiden vuosikymmeniä ajamia tavoitteita ja on suuri voitto niin luonnonsuojelulle kuin urbanismillekin.

Helsingin Vihreät syntyi 40 vuotta sitten useamman kansanliikkeen voimin. Mukana oli niin vaivaisia, luonnonsuojelijoita kuin kaupunkiaktivisteja. Eräs yhdistys, jonka joukoista moni lähti mukaan vihreään politiikkaan oli Enemmistö ry, jonka agenda oli muodikkaan moottoriteiden halkoman autokaupungin vastustaminen.

Ruoholahti

Ruoholahti Smith-Polvisen haaveissa

60-luvulta nykyiseen yleiskaavaan saakka kaupunkiamme onkin kehitetty henkilöauto edellä. Vaikka kammottava Smith-Polvinen kuopattiinkin, ovat siinä kaavailluista moottoriteistä oikeastaan kaikki keskustan halkovaa linjausta lukuunottamatta syntyneet. Samalla yhdyskuntarakenne on hajonnut kun yleiskaavoitettiin lähiöitä, joissa elämä perustui yksityisautoiluun.

Tällainen kaupunki ei ole ilmastokestävä, se meluaa, se tuottaa saasteita ja erityisesti – se käyttää maata tuhlaillen: se rakentaa metsiin ja pelloille, se halkoo virkistys- ja luonnonsuojelualueita. Edellisten yleiskaavojen tuloksena onkin tuhottu paljon ainutlaatuisia luontoarvoja. Samalla julkisen liikenteen osuus koko seudun matkoista on laskenut 60-luvulta 2000-luvulle, yksityisautoilu kasvanut. Tällainen kaupunki ei ole kestävä. Tällainen kaupunki ei voi olla vihreän politiikan tavoite.

Uusi yleiskaava muuttaa suunnittelun lähtökohdat. Sen ajattelu perustuu raideliikenteen runkoverkostoon, joka nostaa julkisen liikenteen osuutta matkoista. Se poistaa moottoriteitä, muuttaen ne kaupunkibulevardeiksi. Se tiivistää ja rakentaa lisää kantakaupunkia.

Kannattaa myös muistaa että edellisistä yleiskaavoista poiketen ”Yleiskaavassa on koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan vihersormien ja muiden seudullisten viheralueiden sekä paikallisen viheralueverkoston jatkuvuus tulee turvata.” Yleiskaava suojelee yli 500 hehtaaria luontoa helsingissä.www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_paatostiedote_2016_kanslia_2016-09-19_khs_32_pt_2b63f623-a639-c956-86ac-55592a600000_liite_pdf
Onko yleiskaava siis täydellinen? No ei varmaankaan. Harva asia on. Esim. Urban Helsinki -ryhmän Pro Helsinki 2.0 -varjokaava rakentaisi vielä tiiviimmin kantakaupungin ääreen ja säästäisi viheralueita. Pidin esityksestä kovasti.

Demokratiassa päätöksiä ei kuitenkaan tehdä yksin, vaan päätettävänä olevat esitykset ovat monipolvisen neuvottelu- ja valmisteluprosessin tuloksia, jossa on punnittu lukuisia risteäviä intressejä.

Moni on esittänyt kaavan palauttamista valmisteluun, ajatuksena että sitten putkesta tulee luonnon kannalta parempi esitys. Itse en usko tähän. Kaavaa kun vastustetaan monista ympäristölle tuhoisistakin syistä. Joku haluaisi huristella moottoritiellä lähemmäksi keskustaa, toinen vastustaa ratikoita, kolmas pyöräilyä, neljäs haluaa päristellä pienkoneellaan lähikentältä ja moni haluaisi gryndata jopa luonnonsuojelualueille. Kannattaa muistaa että neuvotteluprosessin aikana kaavaa nimenomaan parannettiin Keskuspuiston osalta – me Vihreät onnistuimme neuvottelemaan sieltä ison määrän pikseleitä pois. Jos lähdemme sovusta ja rumba alkaa alusta, kuka tietää mikä on lopputulos? Olemmeko valmiit ottamaan sen riskin muutaman hehtaarin tähden? Uhka on todellinen.

Kuten Osmo Soininvaara muutama viikko sitten totesi, politiikka on usein valintoja ei hyvän ja huonon, vaan hyvän ja hyvän väliltä.

Mielestäni tässä tapauksessa päätös on selvä. Ääni yleiskaavaa vastaan olisi ääni moottoriteiden ja hajautuvan yhteiskuntarakenteen puolesta. Se olisi ääni 60-lukulaiselle autokaupungille.

Kaavan palauttaminen valmisteluun voi hyvinkin tarkoittaa selvästi nykyistä ehdotusta huonompaa yleiskaavaa ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi se aiheuttaisi vuosikausiksi vajauksen Helsingin kaavavarantoon, joka entuudestaan nostaisi asumisen hintaa kaupungissamme. Ja kun erityisesti asuntorakentamisen paine on joka tapauksessa kova, ohjaisi kaavan viivästyminen rakentamista muualle Uudellemaalle. Ja siellä sitä metsää vasta sitten kaatuisikin kun koko elämänmuoto perustuu yksityisautoilulle.

Nyt on mahdollista tehdä historiallisen hyvä ja vihreä päätös. Katse kannattaa suunnata asemakaavoituksessa säädettävistä yksityiskohdista isoon kuvaan. Se on tässä kaavassa juuri kohdallaan. Uusi yleiskaava mahdollistaa Helsingin ja koko Uudenmaan kestävän kasvun.

Kommentit

  1. Suuri voitto vai laiha lohtu sanoo

    Suuri voitto? Kyseessä on kaupunkisuunnitteluviraston ylimitoitettujen väestöennusteiden perusteella tekemä epärealistinen kaavasuunnitelma, jossa suuri osa kaupungin metsistä ja viheralueista rakennetaan asunnoiksi.

    Sen jälkeen suunnitelmasta voikin tinkiä sieltä täältä muutaman pikselin, niin että jokainen valtuustoryhmä saa oman puumerkkinsä suunnitelmaan. Suuri voitto vai laiha lohtu?

    • Tuomas sanoo

      Jos väestöennusteet osoittautuvat ylimitoitetuksi (mihin en usko), viheralueita ei tarvitse rakentaa. Vihreille tärkeät tavoitteet menevät läpi yleiskaavan yhteydessä kuitenkin. Missä on ongelma?

  2. JS sanoo

    Heikko poliitikko turvautuu pelotteluun, kuten demokraatit Jenkeissä tai vihreät näköjään täällä. Kun kaava ei vastaa haluun urbaanista pöhinästä tai säästä luontoa merkittävästi, niin miksi hyväksyä? Ei varsinkaan silloin kun huono kompromissi tulee näin valtavan kalliiksi taloudellisesti. Pelkästään Hernesaaren vaihtoehtokaava olisi satoja miljoonia arvokkaampi ja toisi urbaania sykettä. Menetetään miljardeja ja arvokasta luontoa, ja sitten näet ykkösvaihtoehdoksi pelottelun? Miksi valtuusto ei aja veronmaksajiensa etua??? Kohta taas leikataan palveluista ja itkette krokotiilin kyyneliänne, vaikka tässä olisi mahdollisuus tehdä satoja miljoonia lisää rahaa ja saada paljon enemmän vuosittain verotuloja tästä iäisyyteen. Kaupunki olisi paljon parempi myös palvelualan yrittäjille jos se olisi rakennettu tehokkaammin, eikä näin että autokauppakeskukset rakennetaan moottoriteiden viereen keskelle kaupunkia (Kalasatama ja Pasila). Miten syntyy urbaania, kun ainoat hyvät liiketilat, ja ilman Prisman kanssa kilpailua, ovat yhä edelleen vanhassa ydinkeskustassa. Vapaavuorta ihannointiin ideaparkkien kaatamisesta, mutta kukaan ei ole huomaavinaan automarkettien rakentamista keskelle ”uutta Helsingin keskustaa”, johon tulee vielä käytännössä moottoritie ja mitättömästi asumista. Mitään uutta ei synny, eikä turistit tule katselemaan Prismoja. Kaava on fiasko mahdollisuuksiin nähden.

    • j-lu sanoo

      Yleiskaavahan ei määritä sitä, kuinka paljon esim. mainitsemaasi Hernesaareen rakennetaan. Tehokkuudesta määrätään asemakaavalla. Helsingissä kaavat ovat viime vuosina perinteisesti tehostuneet suunnitteluprosessin edetessä: viimeisessä vaiheessa kerrosneliöitä on yleensä enemmän kuin alustavissa hahmotelmissa, joskus reilustikin.

      Mielestäni yleiskaava on oikean suuntainen ja se on luultavasti niin optimaalinen kuin nykyisissä poliittisissa oloissa on ollut mahdollista saavuttaa. Ihmettelen edelleen, miten kokoomuksen johto on onnistunut myymään kaavan jäsenilleen.

      Mielestäni vihreiden tulisi olla tyytyväisiä kaupunkisuunnittelun paradigman muutoksesta, eikä itkeä keskuspuiston melualueiden perään. Olen jo itse asiassa alkanut epäillä, että yleisönosastosössötyksen takana eivät ole vihreiden äänestäjät ensinkään, vaikka niin väittävät, vaan kyse on yksinkertaisesti muiden masinoimasta kampanjasta, jolla vihreiden rivit yritetään saada rakoilemaan ja kaava pyritään kaatamaan.

      Nyt menen taittelemaan hattua foliosta.

  3. Tulisiko parempi esitys? sanoo

    Moni on esittänyt kaavan palauttamista valmisteluun, ajatuksena että sitten putkesta tulee luonnon kannalta parempi esitys. Voi tullakin.

    Ainakin se tarkoittaisi sitä, että kaupunkilaiset voisivat vaikuttaa päätöksentekoon valitsemalla valtuustoon sellaiset päättäjät, joiden yleiskaavaan liittyvien näkemysten he katsovat parhaiten vastaavan omiaan. Luultavasti suuri joukko asukkaita ovat pettyneitä esimerkiksi vihreiden toimintaan.

    Asukkaiden tai erilaisten yhteisöjen palautteella tai tehdyillä muistutuksilla ei ole ollut käytännössä mitään vaikutusta kaavaehdotukseen. Olisi omituista, jos kaupungin asukkailla ei olisi mitään sanomista näin tärkeään asiaan.

    Lisäksi olisi ongelmallista, jos sama valtuusto, joka on ylisuurine asukastavoitteineen käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä.

    • Tuomas sanoo

      ”Lisäksi olisi ongelmallista, jos sama valtuusto, joka on ylisuurine asukastavoitteineen käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä.”

      Ja sitten kun saadaan uusi valtuusto niin tietenkin olisi ongelmallista jos valtuusto päättäisi kaavasta johon ei ole voinut vaikuttaa; eihän valtuusto voi mikään kumileimasin olla. Ja sitten kun valtuusto on tehnyt muutoksia kaavaan, niin onhan se nyt ongelmallista jos sama valtuusto vielä hyväksyisi sen…

      Seuraava valtuusto voi aloittaa uuden yleiskaavan laatimisen jos tämä nykyinen ei miellytä.

      • Tulisiko parempi esitys? sanoo

        Ongelmallista olisi, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä ilman että kaupungin asukkailla olisi mitään sanomista asiaan. Parempi siis siirtää kaavan käsittely yli vaalien.

  4. Pekka Vuori sanoo

    Ei ole osoitettu, että kaavan väestömitoituksena käytetty väestöprojektio olisi ylisuuri. Valmisteluun palauttamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen taustaksi tehty laskelma perustuu ajatukseen ”kun ei edellisenä 35 vuotena kasvanut näin paljon, ei voi kasvaa nytkään”. Mikään ei viittaa siihen, että tekijä olisi edes tutustunut vuonna 2012 laaditun ennusteen oletuksiin, ainakaan raporttia ei mainita.
    Iso virhe on myös jättää projisoinnissa huomioimatta se, että vasta vuoden 1990 jälkeen Suomi siiryi kansainvälisen muuttoliikkeen aikaan. 1990-luvun alussa Helsingissä oli reilut 6 000 ulkomaalaista, nyt 90 000.
    Samoin pidetään mahdottomana, että koko maan kasvusta puolet voisi tulla Helsinkiin. Näin kävi jo viime vuonna. Koska syntyneiden määrä jää pian koko Suomessa kuolleita pienemmäksi, Suomen kasvu perustuu ulkomaiseen muuttovoittoon, ja tämä muutto suuntautuu valtaosin Helsingin seudulle. Täällä väestö ikärakenne on paljon muuta Suomea nuorempi, ja luonnollinen väestönkasvukin on siten merkittävää.

  5. Pöhinää tiedossa sanoo

    Itseään toteuttavia ylimitoitettuja väestöennusteita ei kannata ottaa suunnittelun pohjaksi varsinkaan, jos oletettu kasvu perustuu lähinnä ulkomaisen kouluttamattoman väen maahanmuuttoon. Maahanmuuton vetovoimatekijöitä pitäisi päinvastoin pyrkiä karsimaan.

    • Tuomas sanoo

      Jos maahanmuuttajien heikko koulutustaso on ongelma, sitä kannattaa pyrkiä nostamaan. Joka vuosi Suomesta käännytetään pois korkeakoulutettuja nuoria ihmisiä, jotka haluaisivat jäädä tänne, joilla on valmiit verkostot Suomessa, jotka ovat kielitaitoisia ja ennakkoluulottomia. Puhun siis tietenkin ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista.

      Samat persut jotka valittavat maahanmuuttajien heikkoa koulutustasoa häätävät myös korkeakoulutetut maahanmuuttajat tiehensä. Ruotsi ja muut järkevämmät maat kiittävät.

      • Pöhinää tiedossa sanoo

        Ulkomaalaiset jatko-opiskelijat eivät tarvitse asuntoja 250.000:lle uudelle asukkaalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>