Posts Tagged ‘asukaspysäköinti

09
/
Mar
/
13
 12:03

Asukaspysäköinti on joustava järjestelmä

Viime tiistainen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous oli dramaattinen ja useampi hyvä pyöräilyhanke palautettiin valmisteluun. Sellaista se politiikka toisinaan on. Välillä edistys ei edisty eikä kehitys kehity.

Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen edustajat kantoivat erityisesti huolta pysäköintipaikkojen riittävyydestä – kun sekä Hesarilta että Runeberginkadulta niitä joudutaan pyöräkaistojen alta muutamia vähentämään. Korvaavat paikat olisivat olleet Mäntymäen kentällä ja Satamaradankadulla.

Kokouksessa Sosiaalidemokraattien Jape Loven teki palautusesityksen, jossa oli useita “ranskalaisia viivoja”. Yksi niistä kiinnitti erityisesti huomioni:

- Muutosten johdosta poistuville asukas- ja asiakaspysäköintipaikoille on osoitettava korvaavaa pysäköinitilaa (Satamaradankatu ei ole vaihtoehto Helsinginkadun asukaspysäköinnille matkaa noin 500-1000m, koko suunnittelualueella, vrt. raideliikenteen 600m läheisyysvaatimus kaavoituksessa)

Olen nimittäin tästä täysin samaa mieltä valtuutettu Lovenin kanssa. Olisi aivan kohtuutonta siirtää asukaspysäköintipaikkaa jopa kilometrin, kun raideliikenteen läheisyysvaatimuskin on 600 metriä!

Ongelma on vain se että kukaan ei ole koskaan esittänyt asukaspysäköintipaikkojen siirtämistä kilometrillä. Selitän.

Kuvitellaan Parkkilan kaupunki, jossa elämä on eri laadukasta ja asukaspysäköintiä on jokaisen talon edustalla.

Parkkilan kunnanisät kuitenkin päättävät rakentaa kaksi uutta pienempää taloa, joiden vuoksi neljä pysäköintipaikkaa joudutaan poistamaan! Viisaat päättäjät kuitenkin korvaavat pysäköintipaikat kaupungin toisella laidalla eli pysäköintipaikkojen kokonaismäärä säilyy samana.

Mutta nythän pysäköintimatka lisääntyy jopa kilometrillä!

Yksiselitteisesti: eikä lisäänny. Asukaspysäköinti on joustava järjestelmä, joka sopeutuu muutoksiin. Käytännössä uusille parkkialueille pysäköivät niitä lähimmissä taloissa asuvat parkkilalaiset. Punaiset siirtyvät sinisten paikoille, siniset vihreiden, vihreät pinkkien jne. Ja keskimääräinen matkan muutos pysäköintipaikalle ei kasva merkittävästi.

Asukaspysäköinnissä tärkeintä on siis pysäköintipaikkojen kokonaismäärä. Hesarilla pysäköity auto siirtyisi Kustaankadulle, Kustaankadulla pysäköity Aleksis Kiven kadulle ja Aleksis Kiven kadulta sitten Satamaradankadulle.

Satamaradankadun paikat siis korvaisivat Hesarin paikkoja varsin hyvin.

Asukaspysäköintialue J, jota myös Helsinginkatu on, eroaa Helsingin muista kantakaupungin alueista siinä että alueella on 300 kpl asukaspysäköintipaikkoja enemmän kuin mitä asukaspysäköintilupia on myyty. 300 kpl enemmän. Tilanne esim. Töölössä on täysin päinvastainen.

Asukaspysäköinti toimisi Japen esittämällä tavalla vain, jos Hesarin parkkipaikoille olisi kirjoitettu parkkiruudun omistajien rekisterinumerot. Näin ei ole. Pysäköinti, ja itseasiassa myös liikenne, on erittäin joustava järjestelmä. Se on nimenomaan sen vahvuus – se sopeutuu, mukautuu ja löytää lokeronsa.


10
/
Aug
/
12
 11:08

Pysäköintinormit minimeistä maksimeihin

Helsingissä määritellään autopaikkanormilla tarkasti kuinka montako parkkipaikkaa pitää uusiin taloihin rakentaa. Esim. esikaupunkialueilla määräys on että “autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto”.

Autopaikkojen pykääminen ei ole ihan halpaa puuhaa. Kellaripaikan hinta voi olla jopa 50 000 – 70 000€ ja nämä kulut jaetaan kaikkien asukkaiden kesken – myös niiden, jotka eivät autoa omista. Asuntokohtaisesti nykyinen normi nostaa hintatasoa noin 40 000€, joka tarkoittaa noin 150 euroa kuukaudessa. Autopaikasta jota et tarvitse, se on aika paljon, eikö?

Jos Helsingin Kokoomus luottaisi markkinatalouteen, pysäköintinormista voitaisiinkin kokonaan luopua. Kyllä markkinat rakentavat parkkitilaa sinne, missä sille on kysyntää. Helsingin kantakaupungissa, jossa 60-80% kotitalouksista on autottomia, kysyntä olisi varmasti nykyistä vähäisempää.

Autopaikoissa kannattaa muistaa myös että tarjonta luo kysyntää. Jos paikkoja ei ole, ihmiset käyttävät enemmän julkista liikennettä ja näin tarvetta paikoille ei synny. Ylimääräisten paikkojen rakentaminen on siis kaksinkertaisesti tyhmää.

Jos pysäköintinormista ei kokonaan haluta luopua, pitäisi se kääntää kuitenkin päälaelleen. Minimien sijaan tulisi määritellä maksimit. Esim. nykyinen autopaikkanormi, jota enemmän autopaikkoja ei käytännössä juuri minnekään rakenneta, olisikin erinomainen maksimi. Sitten kohteesta riippuen voitaisiin rakentaa pysäköintitilaa kysyntää vastaavasti. Metroasemien tai ratikkapysäkkien vieressä niitä tuskin montaa kaivataan.

Zürichissä toimittiin näin jo vuonna 1989. Mm. tämän tietoisen päätöksen (ja ehkä maailman toimivimman ratikkaverkoston) yhteistuloksena 65% työmatkailee julkisilla ja vain 17% käyttää henkilöautoa.

Kumpi katunäkymä näyttää mukavammalta? Kummassa kaupungissa mieluummin asuisit?


24
/
Mar
/
12
 04:03

Talvipysäköinti kuntoon!

Tämä on toivoakseni automyönteinen kirjoitus – siihen ainakin pyrin. Emme me Vihreätkään kaikkea autoilua vastusta, katutilaa vaan on Helsingissä niin vähän että sen pitää olla tehokkaassa käytössä!

Kävelin noin kuukausi sitten lounaspaikasta työhuoneelle Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Välimatkaa ei ollut kuin muutamia kortteleita mutta silti sain napattua kuvan paristakymmenestä autosta, joita ei selvästikään oltu siirretty paikaltaan pitkään pitkään aikaan. Lumen kertymisestä kun voi helposti päätellä käyttöasteen.

Typerää. Kantakaupungissa parkkipaikan löytäminen talvisaikaan, parkkipaikkojen kunnosspidosta puhumattakaan, on ihan riittävän hankalaa ilman pitkäaikaispysäköityjä kesäautojakin.

Ei näin.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Muutama ehdotus:

1. Asukaspysäköintitunnus pitäisi myydä erikseen talvi- ja kesäkausille.

Nykyisin asukaspysäköintilupa on voimassa vuoden kerrallaan. 105 euron (8,75€/kk) maksulla saa pitää autoa vaikka koko vuoden kadunvarressa. Liikuttamatta kertaakaan.

Olisi selvästi parempi ratkaisu myydä pysäköintiluvat erikseen vaikkapa kahdelle eri “vuodenajalle” lokakuusta maaliskuuhun ja huhtikuusta syyskuuhun. Toinen vaihtoehto voisi olla kk-pohjainen asukaspysäköintimaksu.

Tällöin kesäautot saataisiin pois katujen varsilta ja pysäköintipaikat vapaina niille, jotka niitä todella tarvitsevat ympäri vuoden.

2. Asukaspysäköintimaksun alueellinen tarkastelu

Olen aiemminkin ehdottanut että asukaspysäköintimaksuja tarkasteltaisiin alueellisesti. Tavoitteeksi tulisi ottaa se, että jos on maksun maksanut, paikan sitten myös aina saisi. Nyt tämä tavoite ei toteudu. Ymmärrettävästi parkkimaksun maksavaa, mutta paikkaa vaille jäävää autoilijaa ottaa ns. “pannuun”.

Olisikin fiksumpaa pyrkiä hinnoittelulla alueellisesti siihen, että pysäköintipaikkojen täyttöaste olisi noin 80-90% luokkaa. Näin asukaspysäköintimaksu “takaisi” parkkipaikan silloin kun sitä tarvitsee.

Käytännössä tämä tarkoittaisi hintojen korottamista, mutta ehkä 0,29€ per päivä, alle 9€ kuukaudessa, kymmenestä neliömetristä tilaa Helsingin keskustassa ei ole vielä aivan kohtuuttoman paljon.

3. Säännölliset puhdistuspäivät

Kadunvarsipysäköinti olisi ylipäätään helpompaa, jos lunta pystyttäisiin useammin siivoamaan alta pois. Kantakaupungissa pitäisikin olla jokaiselle katuosuudelle selvät ennaltamääritellyt päivät, esim. kaksi kertaa kuukaudessa, jolloin lumityöt tehdään. Ja tiellä olevat autot siirretään pois armotta.

4. Väistöpysäköinnin kehittäminen

Kaupungin tulisi ehdotuksieni vastapainoksi tarjota mahdollisuutta pitkäaikaispysäköintiin hiukan syrjempänä. Vaikkapa pidemmän loman ajaksi saisi autonsa pois muiden tieltä. Kesäautot nyt ainakin hemmettiin kantakaupungin katujen varsilta.


18
/
Feb
/
12
 01:02

Laskennallisia tarpeita

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kokouksessaan Töölöön suunniteltua 800 paikan pysäköintiluolaa.

“Pysäköintiselvitys osoittaa, että alueella on pysäköintipaikkavajausta. Uusi rakennettava pysäköintilaitos ei täysin poista alueella olevaa pysäköintipaikkojen laskennallista tarvetta. Pysäköintipaikkoja ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista lähteä poistamaan ilman muita liikenteellisiä tai kaupunkikuvallisia perusteita.”

Nyt sitten itse kukin voi lähteä miettimään millä tavoin määritellään “laskennallinen tarve pysäköinnille”. Ja onko mitään järkeä laskea pysäköintipaikkojen määrä 1900-luvun alkupuolella valmistuneelle alueelle samalla tavalla kuin Kontulaan?

No ei ole.

Jos edes Taka-Töölössä, jossa 60-80% asuntokunnista on autottomia, ei voida tehdä liikenne- ja pysäköintipaikkasuunnittelua jalankulun ja julkisen liikenteen ehdoilla, niin ei sitten missään. Manskua pitkinhän kulkee vain kolme ratikkalinjaa ja Runeberginkatua kaksi. Mahtaa olla elo Töölössä kurjaa kun ei laskennallisia tarpeita tyydytetä.

Ei poliittinen valinta muutu “tekniseksi” ja epäpoliittiseksi sillä että sitä kutsutaan “laskennalliseksi”. Pysäköintipaikkoja tarvitaan sen verran kuin niitä päätetään rakentaa.

En vastusta pysäköintiluolia, mutta jos niitä rakennetaan lisää, niin silloin pitää kadunvarsipysäköintiä vastaavasti vähentää. Mieluusti yhden suhde yhteen – jokainen lisäpaikka luolassa tarkoittaa yhden poistamista kaduilta. Tällöin yhteistä katutilaa voidaan vapauttaa yhteiseen käyttöön: leveämmille jalkakäytäville, pyöräkaistoille, sujuvammalle julkiselle liikenteelle ja istutuksille.


30
/
Jan
/
11
 04:01

vaasankatu kävelykaduksi?

Helsingissä on jo pitkään yritetty saada aikaiseksi kunnollista kävelykeskustaa. (Olen itsekin kirjoittanut aiheesta useasti.) Onko ydinkeskusta kuitenkaan ainoa paikka, johon kävely- tai pihakatu sopisi?

Alppiharjun osa-alue Harju on Suomen tiheimmin asuttu alue: Harjussa asuu 7335 asukasta, asukastiheys on yli 26 000 asukasta per km2! Harjun päällä kulkee Vaasankatu, kaupungin “eloisin” baarikatu. Vaasankadulla ei käytännössä ole läpiajoliikennettä – sitä pitkin ei pääse kätevästi juuri minnekkään. Helsinginkatu ja Aleksis Kiven katu hoitavat liikennevirrat.

Miksei Vaasankadusta tehtäisi kävely- tai pihakatua Flemarilta Sörnäisen Metroasemalle? Jotenkin paikka tuntuisi luontevalta. Vastaavat kadut esim. Berliinissä ovat mielestäni viihtyisiä. Eikä Vaasankadusta välttämättä tarvitse tehdä kävelykatua – pihakatu riittäisi vallan mainiosti. Tuntuu usein siltä, että kävelykatu-sana saa osan kunnallispoliitikoista vastustamaan mitä tahansa aloitetta. Pihakatu lienee terminä neutraalimpi ja vaikutukset ovat parhaassa tapauksessa pitkälti samanlaiset.

Vaasankadulla on tuolla välillä tällä hetkellä ilmakuvasta päätellen noin 90-100 asukaspysäköintipaikkaa. Eli parkkipaikkoja 1,36%:lle alueen asukkaista. Pysäköinnin vähentämisestä nousee kuitenkin useimmiten paha poru. Olisiko näille paikoille mahdollista löytää mitään korvaavaa ratkaisua?

On. Viistopysäköinti.

Viistopysäköintiä on käytetty Helsingissä lähinnä lisäämään parkkipaikkoja jo ennestään alueilla, joissa tilasta on puute. Pahin esimerkki on ehkä Museokatu, joka voisi olla viihtyisä bulevardi leveillä jalkakäytävillä, pyöräkaistoilla ja terasseilla, mutta nykyisin sen leveydestä käytetään noin kahdeksan metriä autojen säilömiseen.

Viistopysäköinnillä on kuitenkin myös hyviä puolia: Jos pysäköintikulma on 90, mahtuu samalle kadunpätkälle kaksinkertainen määrä autoja. Lisäksi viistopysäköinnissä ei synny niin helposti “hukkapaikkoja”, joita tavallisessa kadunvarsipysäköinnissä syntyy varsin helposti kun ihmiset eivät yllättäen orjallisesti noudata ruutuja ja autotkin ovat harvoin täsmälleen saman pituisia.

Lähde: TKK:n arkkitehtuurin laitos ,yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu

Miten pysäköintipaikkoja sitten saataisiin Harjuun lisää? Kustaankatu ja Harjukatu eivät ole varsinaisia läpiajokatuja. Jos ne muutettaisiin yksisuuntaisiksi ja niiden pysäköinti viistopysäköinniksi toisella puolella katua, voitaisiin saada alueelle arviolta 55 paikkaa lisää. (Helikopterikuvasta laskien ko. kaduilla on tällä hetkellä noin 110 asukaspysäköintipaikkaa.) Viistopysäköimällä molemmat puolet uusia paikkoja saattaisi syntyä jopa enemmän kuin mitä Vaasankadun pysäköinnin poistamisesta häviäisi, mutta todennäköisesti sivukaduista tulisi tällöin liian kapeita ja vaarallisia.

Kävelyalue vihreällä, viistoparkki punaisella

Pysäköintipaikkojen menetys olisi siis vain noin 35-45 paikkaa, eli noin 0,5% alueen asukkaista menettäisi paikan, mutta 100% asukkaista saisi kävelykadun. Lähistöltä löytyy kuitenkin jopa täysin ilmaisiakin pysäköintipaikkoja, jotka ovat muualla kantakaupungissa harvinaisuus. Kaavoittamalla Harju- ja Kustaankadut pihakaduiksi, myös turha läpiajoliikenne estyisi ja koko alue rauhoittuisi liikenteellisesti.

Iänikuisen “ilman keskustatunnelia kävelykeskustaa ei voi laajentaa” jankkauksen sijaan kantakaupungissa voitaisiin tutkia myös muita mahdollisuuksia edistää kaupunkimaista elämää.


15
/
Feb
/
10
 03:02

parkkihalleista

Männä viikolla uutisoitiin Helsinkiin suunniteltavan täyttä vauhtia uusia pysäköintiluolia sekä Katajanokalle että Taka-Töölöön. Näiden hankkeiden lisäksi ainakin Linnanmäelle ja Hakaniemeen suunnitellaan vastaavia laitoksia.

Vihreä perusreaktioni tällaisiin uutisiin on tietenkin negatiivinen. Miksi ihmeessä tuollaisia pitää rakentaa? Tarkoitushan pitäisi olla autoilun vähentäminen, eikä sen tukeminen uutta infraa rakentamalla.

Kuopiossa näkemäni sai minut kuitenkin vakuuttuneeksi siitä että oikein toteutettuna maanalaiset pysäköintilaitokset voivat olla kaupunkikuvaa merkittävästi parantava uudistus.

Kuopiossa toteutettiin ns. Toriparkki 90-luvun alkupuolella. Toriparkin valmistuttua kaikki pysäköinti kaupungin keskustan kapeilla ns. rännikujilla kiellettiin ja ne muutettiin pihakaduiksi, joilla tontille ajaminen on sallittua, mutta muuten niitä hallitsevat pyöräilijät ja jalankulkijat. Muutos on tehnyt Kuopion keskustasta mielestäni erittäin viihtyisän!

Samaa tulee vaatia myös Helsingissä. Jos (ja kun) pysäköintilaitoksia rakennetaan, tulee vastaavasti maan päällisiä pysäköintipaikkoja vähentää radikaalisti.

Esim. Taka-Töölöön suunniteltu 400-600 paikkainen halli mahdollistaa ainakin kolmensadan kadunvarsipaikan poiston. Tällöin osa pienemmistä välikaduista voitaisiin myös muuttaa pihakaduiksi.

Eikö tältä kartalta todellakaan löydy paikkaa pihakaduille?

Julkista rahaa pysäköintijärjestelyihin ei kuitenkaan pidä kaataa. Jos hankkeet ovat aidosti kannattavia, tulee rahoitus löytyä yksityiseltä puolelta. “Laitostuva” pysäköinti nostaisi myös auton omistamisen kustannuksia Helsingissä. Ja hyvä niin. Kadut on tehty ihmisten liikkumista varten, ei peltilehmien lepopaikoiksi.


12
/
Oct
/
09
 11:10

helsinki nostaa asukaspysäköintimaksua

Hienoa! Vihdoin! Jihuu! Kuka väittää että Vihreillä ei olisi merkitystä?

Demareiden ulosmarssin jälkeen viikonlopun budjettiväännöissä saatiin aikaiseksi ensimmäinen asukaspysäköintimaksun nosto 15 vuoteen! Ensi vuonna asukaspysäköintitunnus maksaa 100€, mutta se on toivottavasti ostettavissa kuukausittain.

Kännykuva "asukaspysäköidystä" autosta Töölössä - ei ollu varmasti liikkunut kuukausiin.

Kännykuva "asukaspysäköidystä" "kulkuneuvosta" Töölössä - tämä kärry ei varmasti ollut liikkunut kuukausiin.

Päätös on oikean suuntainen mutta riittämätön. Kuten Ode jo ehti mainitsemaan, kuukausimaksu jää yhä aivan liian alas että esim. kesäautot kannattaisi aina siirtää landelle lojumaan talven ajaksi.

Mutta, kuten jo todettua, hyvä että “pää saatiin auki”. Tästä on hyvä jatkaa tulevina vuosina. Kyllä sen kuukausimaksun tulisi olla vähintään 20€ jotta maksulla olisi todellista ohjaavaa vaikutusta.

Hämmentävää kyllä HS:n keskustelupalstalla oli esitetty aiheen tiimoilta ihan hyviäkin ajatuksia!

Samalla voisi ottaa mukaan auton pituudesta riippuvan hinnan, koska suurin osa asukaspysäköintipaikoista on kadunvarsipaikkoja. Esim. 25 euroa/metri -hinnoittelulla päästäisiin samaan summaan, ja ohjaisi autonhankintaa keskusta-alueelle sopivampiin pieniin autoihin. Rekisteritiedoista saa pituuden suoraan, porrastus esim. 10 cm:n välein.

Erinomainen idea! Kyllä näillä kaduilla pitäisi suosia enemmän Smartteja ja mopoautoja kuin kaupunkimaastureita. Ainakin Japanissa “mopoautoja” varten on olemassa alempi veroluokka, jonka ansiosta mikroautoja kaikkiin tarkoituksiin näkyykin liikenteessä todella paljon.

Aiemmin aiheesta tällä blogilla mm:
- Asukaspysäköintiluvat myyntiin huutokaupalla
- Asukaspysäköinti myös fillareille
- Lumi ja autot
- Pysäköinnistä


03
/
Sep
/
09
 10:09

asukaspysäköintiluvat myyntiin huutokaupalla

Helsingin Sanomat julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni asukaspysäköintiluvista! Jiihaa!

hs

Kantakaupungissa asuva autoilija voi hankkia 36 euroa vuodessa maksavan asukaspysäköintiin oikeuttavan tunnuksen. Halvasta hinnasta johtuen kysyntä on kovaa.

Helsinki myykin noin 1,6 kertaa enemmän asukaspysäköintilupia kuin mitä parkkipaikkoja on saatavilla. Vastinetta rahalle eli takuuta vapaasta parkkipaikasta ei saa.

Asukaspysäköintimaksu onkin kuin “lisäautovero” kantakaupungin autoilijoille. Maksun ohjaavaa vaikutusta ei ole hyödynnetty.

Asukaspysäköinnin hinnoittelua tulisi tarkistaa alueittain siten, että hinnoittelun tavoitteeksi otettaisiin pysäköintipaikkojen 80–90 prosentin täyttöaste. Nykyistä suurempi vuosimaksu antaisi paremman takuun pysäköintipaikasta, kun sitä todella tarvitsee.

Oikea hintataso on mahdollista löytää vaikkapa nettihuutokaupoilla. Eri alueiden pysäköintipaikkojen hinta määräytyisi alueen asukkaiden maksukyvyn ja lähipysäköinnin todellisen tarpeen mukaisesti.

Tulot voitaisiin ohjata pysäköinninvalvontaan.

Oma alkuperäinen otsikkoni oli: “Asukaspysäköintiä tulisi tarkastella alueittain” ja viimeinen kappale oli hiukan pidempi ja kapulakielisempi: “Korkeammista vuotuisista maksuista saatavat lisätulot voitaisiin ohjata tehokkaampaan pysäköinninvalvontaan, joka varmistaisi pysäköintipaikkojen saatavuuden.”.

Asukaspysäköinnistä olen kirjoittanut tällä blogilla aiemminkin mm.:
- pysäköinnistä
- lumi ja autot
- asukaspysäköinti myös fillareille

Paljon jäi siis Hesarin julkaisemassa kirjoituksessa sanomatta. Oli kuitenkin pakko keskittyä yhteen teemaan jotta kirjoitus olisi ytimekäs. Yritinkin tällä kirjoituksella lähinnä keksiä uuden näkökulman keskusteluun: miten saada autoileva hyvätuloinen kokoomuslainen kannattamaan asukaspysäköinnin hinnan nostoa? Miten saada markkinatalouden periaatteiden mukainen ohjausvaikutus asukaspysäköintiin? Mitä lisäarvoa korkeampi hinta voisi tuoda parkkiluvasta maksaville?

Hienoa että julkaisivat ja laittoivat vielä nostoksi ensimmäiselle aukeamallekin! Ensimmäinen julkaistu mielipidekirjoitukseni painetussa lehdessä. Ei tää tästä. :)


01
/
Dec
/
08
 02:12

lumi ja autot

Viime viikolla sitten saatiin pitkästä aikaa lunta eteläänkin. Kaupunki näytti kauniilta. Noin päivän. Sitten räntä ja loska saivat jälleen vallan. Lumisade toi näkyvästi selville myös pysäköinnin todellisuutta kantakaupungissa. Kuva on torstaiaamulta, neljä päivää lumisateen jälkeen.

autot_lumessa

Mikä on auton todellinen käyttötarve, jos sen kuitenkin voi jättää lojumaan päiväkausiksi katuvarteen? Tarvitseeko meidän autottomien ja toisaalta autollisten, jotka tarvitsisivat parkkipaikkaa sietää raudan säilyttämistä kantakaupungin katujen varsilla?

Asukaspysäköintimaksua (36€ vuodessa, 3€ kuukaudessa) tulee tarkistaa välittömästi. Kadunvarsitila on rajallinen hyödyke. Nyt sitä käytetään väärin – hintamekanismi ei toimi.

Maksua tarkistettaessa pitää käydä keskustelua pysäköinnin kriteereistä yleisemmin. Mielestäni:

1. Hinnoittelun tavoitteeksi tulee ottaa pysäköintipaikkojen 80% keskimääräinen käyttöaste.

Näin satunnainen käyttäjä ja toisaalta jokainen nykyistä korkeamman pysäköintimaksun maksaja voi olla aina varma parkkipaikasta. Mitä järkeä on myydä palvelua, joka ei takaa vastiketta?

2. Hinnoittelua tulee tarkistaa alueittain.

Onko järkevää, että hinta on sama koko kantakaupungissa riippumatta paikkojen kysynnästä ja tarjonnasta? Esim. Kalliossa käsittääkseni paikkoja on yhä saatavilla kohtuullisen helposti, jolloin kohdan 1 ehto täyttyy. Esim. Taka-Töölössä Pihlajatiellä taas tiedän kokemuksesta paikkoja olevan todella rajoitetusti. Hinnoittelulla saadaan “turhat” autot pois katujen varsilta.

3. Asukaspysäköinnin ajoneuvokohtaisuudesta tulisi luopua.

Käytän itse autoa lähes viikoittain, mutta jos tarvitsen vuokra- tai CCC-kärrylleni edes hetkellistä pysäköintipaikkaa kotini läheltä, täytyy minun maksaa parkkipaikasta hinta, joka ylittää asukaspysäköinnin nykyisen kuukausimaksun jo muutamissa tunneissa.

4. Asukaspysäköinnin kokonaismäärää tulisi tarkistaa.

Helsinki myy noin 30 000 asukaspysäköintitunnusta vuosittain, vaikka paikkoja on alle 20 000. Onko tämä järkevää? Myytävien lupien määrä tulee suhteuttaa pysäköintipaikkoihin. Asukaspysäköintilupien ostamisessa jonkinlainen huutokauppa-mekanismi voisi olla hyvä. Näin ne, jotka paikkoja todella tarvitsevat ne myös saisivat.

5. Pysäköinninvalvontaa tulee tehostaa

Jotta korkeamman asukaspysäköintimaksun maksaneille olisi sitten todella olemassa vapaata parkkitilaa, tulee valvontaa lisätä.

Helsingillä on hiukan alle 60 pysäköinnin valvojaa. Miksei enempää, vaikka “Parkki-Pirkot” ovat kunnalle tuottavia työntekijöitä? Pysäköintisakon uhan tulisi olla nykyistä kovempi. Park.com -jupakan seuraaminen on ollut mielenkiintoista – eihän yksityisiä pysäköinninvalvojia tarvittaisi, jos kunnallinen toimija olisi riittävän tehokas? Ja toisaalta, miksei kaupunki voisi ulkoistaa pysäköintisakotusta yksityisille puulaakeille, joilla olisi insentiivi sakottaa mahdollisimman paljon*?

6. Rakentamisen autopaikkavelvoitteesta tulee luopua

Asuminen on kallista pääkaupunkiseudulla jo näinkin – autopaikkavelvoite etenkin alueilla, joilla voi elää julkisen liikenteenkin varassa nostaa uudisrakentamisen hintaa keinotekoisesti. Miksei vaikkapa Kalasatamasta voitaisi rakentaa autotonta kaupunginosaa? Autoton elämänmuoto pitää olla todellinen vaihtoehto, ei vain ituhippien haihattelua.

(*Vai onko olemassa jokin piste, “tipping point”, jonka jälkeen tehokkaampi valvonta vähentää luvatonta pysäköintiä niin paljon, että valvonta ei ole enää kannattavaa?)


12
/
Oct
/
08
 12:10

autoilun syyllistämisestä

Viime sunnuntaina Hesarin mielipidepalstalla oli Marko Heikkisen mielipidekirjoitus “Autoilijoista on tehty suurimpia rikollisia“. Onko todella näin?

Marko kirjoittaa:

Nämä kirjoittajat ovat useimmiten Helsingin kantakaupungin alueella asuvia. Heidän maailmansa päättyy jonnekin Kurvin tai Meilahden tienoille. Jos tällainen henkilö ei omista autoa, hän vaatii myös kaikkia muita autottomiksi.

Myös HS on mediana hyvin yksipuolisesti pitäytynyt autovihamielisellä puolella. Toimittajat koettavat mustamaalata kantakaupungin ulkopuolella asumisen ja auton käyttämisen liikkumiseen. On nurinkurista puhua samaan aikaan demokratiasta ja suvaitsevaisuudesta, kun yksi asumis- ja liikkumismuoto tuomitaan yksipuolisesti.

Markon logiikassa on hilpeitä aukkoja. Hän syyllistää kantakaupungin alueella asuvia siitä, että emme halua tänne mahdollisimman paljon liikennettä ja valittaa kuinka kantakaupungin ulkopuolella auton omistaminen on pakko. Onko parempi ratkaisu silloin siis status quon lievittäminen vai ongelman juuriin pureutuminen? Rakentamalla lisää kantakaupunkia, tiivistämällä kaupunkirakennetta ja parantamalla julkisen liikenteen tarjontaa yhä useampihan pääsisi nauttimaan kantakaupungissa asumisen eduista!

Kantakaupungin asuntojen korkeat hinnat ovat mielestäni hyvä indikaattori urbaanin asumisen haluttavuudesta. Toisinaan mm. pääministerimme puheista saa sellaisen kuvan, että Helsingin kantakaupunki on kuin suuri avovankila, jossa elää kituuttavat ne, jotka eivät puutarhakaupunkeihin pääse, taivaspaikkoja kun on vain rajoitetusti.

Eivät töölöläiset tai kalliolaiset kadehdi nurmijärveläisiä – me haluamme asua kaupunkimaisesti. Helsingissä siihen on mahdollisuus.

En pidä itseäni hirvittävän “autovihamielisenä” – olen ammatiltani muusikko, kuinka voisin olla? Eivät kontrabassot, PA-laitteet ja muut tilpehöörit todellakaan liiku keikkapaikalle pelkillä ratikoilla ja metroilla. Mutta ratkeavatko kuntalaisten logistiset ongelmat parhaiten edistämällä vai suitsimalla yksityisautoilua?

Minulle liikkuminen on logistiikka-kysymys, joka tulee ratkaista mahdollisimman vähin kustannuksin, tehokkaasti ja ulkoishaitat minimoiden. Omalla kohdallani (sekä kantakaupungissa, että Etelä-Haagassa asuessani) ratkaisu on ollut taksi, vuokra-autot ja CityCarClub. Auton omistaminen olisi hukkaan heitettyä rahaa – peltiä, joka turhaan veisi yhteistä kadunvarsitilaa ja sitoisi paljon pääomaani. Autoa pitää voida käyttää tarpeeseen, mutta järkevin tapa tyydyttää logistiset tarpeet suurissa kaupungeissa ei aina ole omistusauto. Myös muille vaihtoehdoille pitäisi olla sijaa.

Marko jatkaa:

Pahin uhkakuva tällaisen päästöjen alenemisen tiellä on pääkaupunkiseudulle suunnitteilla oleva ruuhkamaksujärjestelmä. Ruuhkamaksusta tulisi yksi uusi lisävero jo muutenkin raskaasti verotetulle autoilijalle.

….

Nyt meidän pääkaupunkiseudun autoilijoiden on koetettava kunnallisvaalien alla pitää merkittävänä asiana ehdokkaiden kantaa ruuhkamaksuihin. Tarvitaan oikea vastavoima autoilun yksipuoliselle syyllistämispolitiikalle.

Yksipuolinen autoilun syyllistämispolitiikka? Ohhoh. Enpä ole Helsingissä nähnyt sellaista. Päin vastoin.

Tämän aamun Hesarissa kokoomuslainen joukkoliikennelautakunnan jäsen Riitta Snäll vastasi Markolle: “Ruuhkamaksuilla väljempi kaupunki“. Mukavaa nähdä, että ruuhkamaksujen kannatusta alkaa löytyä myös Kokoomuksesta. Ainakin tammikuussa vielä Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava vastusti ruuhkamaksuja. Itse kukin voi sitten päätellä mitä puoluetta äänestämällä ruuhkamaksut todella saadaan…

Riitankin kirjoituksessa oli muutamia outoja puolia.

Ensinnäkin hänen tarjoamansa tietulli-malli ei olisi tehokkain ja modernein tapa toteuttaa ruuhkamaksut, mutta lisäksi sain sen kuvan, että hän tarjoaa ruuhkamaksuja vain Helsingin keskustaan vieville teille. Pahimmat ruuhkat pääkaupunkiseudulla ovat kehäteillä. Kun uusi syväsatama aloittaa toimintansa muutaman viikon kuluttua, tullaan kehillä näkemään yhä enemmän rekkaliikennettä. Tilanne on kestämätön. Ruuhkamaksujärjestelmän tulee olla koko alueen kattava.

Toinen näköalaton kommentti liittyy kävelykeskustaan:

Julkinen liikenne ei pysty ainakaan poikittaisliikenteessä nykyisellään tarjoamaan riittävän nopeita ja sujuvia yhteyksiä. Tämän vuoksi yksityisautoja tarvitaan ja niiden määrä tulee edelleen lisääntymään. Helsinki tarvitsee myös keskustatunnelin. Ei ole toivoa kävelykeskustan laajenemisesta, ellei autojen läpikulkua saada vähennettyä.

Olen blogannut aiheesta useasti aiemminkin, mutta täytyy kai se toistaa vielä lihavoituna ja isoilla kirjaimilla:

KÄVELYKESKUSTA VOIDAAN TOTEUTTAA ILMAN KESKUSTATUNNELIA!

*huh*, jo tuli parempi olo.

Autojen läpikulkumäärään voidaan vaikuttaa muillakin keinoilla kuin vähintään 500m€ maksavalla tunnelilla – ruuhkamaksut ja poikittaisen julkisen liikenteen palvelutason parantaminen (raide-jokeri, 2. jokeri, länsi-metro) tulevat välittömästi mieleen. Kävelykeskustan laajentamiseen ei tarvita kuin poliittista rohkeutta ja betoniporsaita.

Vielä viimeisenä Riitta puuttui pysäköintipaikkojen määrään kantakaupungissa:

Helsinkiläisilläkin on oikeus omistaa auto, käyttää sitä toki järkevästi ja saada se myös pysäköidyksi kotinsa lähelle. Helsinki tarjoaa 19 400 asukaspysäköintipaikkaa, mutta myy tunnuksia noin 30 000, joten paikkoja on saatava kolmennes lisää.

Toinen yhtä looginen johtopäätös epäyhteensopivista numeroista olisi se, että Helsingin ei pitäisi myydä kuin 19400 asukaspysäköintitunnusta. Mihin Riitta aikoo 10600 parkkipaikkaa sijoittaa? Kaikki kadut viistoparkkialueiksiko? Näinkö kuntalaisten yhteinen tila on parhaassa mahdollisessa käytössä? (Kotijumalani Soininvaara kirjoittaa aiheesta jälleen fiksusti.)

Olen kirjoittanut myös asukaspysäköinnistä aiemmin.

Nykyisessä järjestelmässä on muutamia suuria ongelmia:
- se on liian halpa (36€ vuodessa, 3€ kuukaudessa), josta seuraa se, että kaduilla säilötään tarpeellisten autojen lisäksi myös romurautaa ja erittäin matalan käyttöasteen kulkuneuvoja.
- nykytila (liikaa autoja, liian vähän paikkoja) on johtanut siihen, että asukaspysäköintitunnus ei ole mikään tae pysäköintipaikasta edes silloin kun sitä tarvitsee
- nykyinen järjestelmä mahdollistaa pysäköinnin vain auton omistaville. Kantakaupungin kotitalouksista kuitenkin selvä vähemmistö omistaa auton. (Muistaakseni suhdeluku oli 30-70.) 36€ vuosimaksulla, jopa minun kannattaisi hankkia asukaspysäköintitunnus satunnaisten vuokra-autojeni väliaikaista pysäköintiä helpottamaan. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Ei myöskään CityCarClubin autoille, vaikka yhteiskäytössä olevat biilit säästävät meidän kaikkien yhteistä katutilaa.

Katutila on rajallinen hyödyke. Sitä kannattaisi säännöstellä hinnoittelulla. Asukaspysäköinnin hintaa voitaisiin nostaa joko kaikkialla selvästi nykyistä korkeammalle tai tarkastaa alueittain. Yksi hyvä (markkinahenkinen) tapa saada todellinen hintataso selville olisi järjestää asukaspysäköintipaikoista nettihuutokauppa. Ne maksaisivat enemmän, jotka todella paikkaa tarvitsevat. Ja kalliimmat asukaspysäköintitunnukset olisivat vastaavasti myös varmempi tae pysäköintipaikan saamisesta. Kaikki voittaisivat.





Kuka?

Hannu Oskala:
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, maakuntavaltuuston jäsen
musiikkialan moniottelija (MuM),
cityvihreä betoninhalailija.

Flickr

 

Aiemmat kirjoitukset