Tanssin talo toteutuu!

14/12/2015 : Hannu Oskala Kommentoi

Kaupunginhallitus päätti tänään yksimielisesti hyväksyä Tanssin talon toteuttamista koskevan puitesopimuksen. Tämä tarkoittaa siis sitä että hanke toteutuu. Upeaa, Helsinki tekee ja uskaltaa. Näinä aikoina positiiviset kulttuuriuutiset eivät ole yleisiä. Tai no, positiiviset uutiset ylipäätään. Tätä kannattaa nyt juhlistaa.

Tanssin talo on pitkäaikainen unelma, jonka tarkoituksena on edistää koko tanssin kenttää ja näkyvyyttä. Ensimmäisen kerran Tanssin talosta on haaveiltu muistaakseni jo 1930-luvulla. Nykyisen prosessin lähtölaukauksena voitaneen pitää selvitystä tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista, jonka kulttuuriasiainkeskus teki vuonna 2008. Siinä kartoitettiin eri tilavaihtoehtoja Jätkäsaaren bunkkerista Keski-Pasilaan. Itse ehdotin Tanssin taloa Stoaan vuonna 2010 kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa.

Sen jälkeen alan toimijat ovat tehneet valtavasti yhteistä työtä hankkeen eteen. Tanssin talo ry perustettiin vuonna 2010 ja vuonna 2014 saatiin tieto Jane ja Aatos Erkon säätiön valtavasta 15 miljoonan euron lahjoituksesta hankkeelle. Ja nyt asia on sitten päätetty. Tanssin talo tulee. Mahtavaa.

Tanssin alan toimijat ottivat tänään kantaa Tanssin talon toteutukseen. Monen mielestä ministeriön kanssa neuvoteltu ratkaisu on kohtuutonta vastakkainasettelua saman kentän sisälle. Olen samaa mieltä. Onneksi tähän voidaan vielä vaikuttaa. Tanssin taloon kaupunginteatterilta siirtyvä VOS-osuus ei ole korvamerkitty koskemaan tanssijoita, vaan on kaupunginteatterin omassa harkinnassa kuinka se säästöt kohdistaa. Uskon kaupunginteatterin tarvitsevan tanssijoita myös tulevaisuudessa. Lisäksi tarkemmat neuvottelut henkilötyövuosista käydään 2018 ja muutoksen tapahtuessa 2020 voi tilanne ns. “VOS-vuosien” osalta näyttää erilaiselta myös valtakunnallisesti.

Tärkeintä oli että nyt saatiin Tanssin talon puitesopimus päätetyksi ja Talo toteutuu. Jos nyt olisimme peruuttaneet, olisi koko hanke kaatunut ja seuraavan kerran tähän olisi ollut sekä taloudellista että poliittista pääomaa joskus 2020-luvulla. Ehkä.

Uskon vahvasti että Tanssin talon toteutuminen on koko tanssialan etu pidemmällä tähtäimellä. Nyt on hyvä fiilis. Hyvä Helsinki! Hyvä tanssi!

Kaupunginhallitus 22.6.2015

21/06/2015 : Hannu Oskala Yksi kommentti

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa mm. lausunto hankintalain kokonaisuudistuksesta, Olympiastadionin remontin kaava, Gardenian ratkaisu ja Hakaniemen hallin remontti. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.8.2015, Taka-Töölön korttelin 514 tontin 3 ja sen ympäristön asemakaavan muuttaminen (nro 12310, Olympiastadion)

ok. Olympiastadionin remontin kaava. Näkyvin muutos katsomoiden katokset, tiloja myös maan alle. Nykyiseen kerrosalaan 19 917 k-m² verrattuna rakennusoikeuden lisäys on 7 083 k-m² maanpäällisiä ja 29 400 k-m² maanalaisia tiloja.

2 V 26.8.2015, Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Tästä remontista on keskusteltu paljon jo lautakuntatasolla ja tullaan varmasti keskustelemaan myös valtuustossa saakka. Remontti on kuitenkin erittäin tarpeellinen ja se tulee parantamaan hallia merkittävästi. Hallin ilmastointi ja jäähdytys saadaan kuntoon ja yläkertaan saadaan vielä lisätilaakin. Halli on teknisesti monin osin aivan tiensä päässä.

Kiinteistölautakunta piti päätöksessään tärkeänä, että hallin nykyinen perusluonne elintarvikekauppahallina säilyy myös peruskorjauksen ja siihen sisältyvän ravintolatilaratkaisun jälkeen. Tämä lienee myös kaupunginhallituksen ja valtuuston toive. Vanha kauppahalli on profiloitu ”turistihalliksi”, Ruoholahdessa on menty omaan suuntaansa. Hakaniemen halli on kuitenkin yhä merkittävä laadukkaiden elintarvikkeiden myyntipaikka.

Hyvä esimerkki uudistuksen muutoksista on vanha kuva hallin alakerrasta: ilmavaa ja valoisaa:
Sittemmin tarvittiin ilmastointia ja viilennystä. Koko katto on täynnä valtavia putkia:Nyt tekniikka saadaan piiloon.
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupungin henkilöstöraportti 2014

ok. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan – työntekijöitä on hiukan yli 40 000, pientä nousua oli vain sosiaali ja terveysvirastossa sekä varhaiskasvatuksessa. Yhteensä kaupungin palkkalistoilla on 1 661 ammattia. Näistä yleisin on lastenhoitaja, joita on 2783, lisäksi vielä lastentarhanopettajia 1688. Palvelukunta näkyy.

Kaupungissa on 15,4 asukasta kaupungin työntekijää kohden. Keskeisissä henkilöstöä koskevissa tunnusluvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Raportti on uudistunut myös ulkoasultaan. Kauniisti taitettu ja informaatiota hyvin saatavilla.

Työhakemusten määrän kasvu kertoo aika karusti myös työmarkkinoiden tilasta.

5 Osasairauslomalla olevan henkilön palkka

ok. Osasairausloman tarkoituksena on nopeuttaa työhön paluuta ja siten tukea työkyvyn säilymistä ja työntekijän pysymistä työelämässä. Pähkinänkuoressa ideana se että sairaslomalta palataan töihin osa-aikaisesti sairausloman loppupuolella. Nykyinen palkkausjärjestely ei kannusta tähän malliin. Ehdotetussa mallissa kaupunki korvaa henkilölle osa-aikatyön ja kokoaikatyön palkan välisen erotuksen edellyttäen, että Kela maksaa työnantajalle osasairauspäivärahan.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle eri alueiden esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin
7 Määrärahan myöntäminen kiinteistölautakunnan käyttöön kaupungintalokorttelien kehittämistä varten
8 Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle Kivikon liikuntapuiston esirakentamiseen

okokok.

Kiinteistövirastolle 8,35m€ sähkölinjan siirtoon Mellunmäessä, huoltotunnelin siirtoon Kalasatamassa ja Länsisataman pilaantuneiden maiden kunnostukseen.

Kaupungintalokortteleiden kehittämiseen 14,5 miljoonaa euroa. Kehittämiseen on käytetty vuosina 2010–2014 yhteensä 34,0 milj. euroa. Vuoden 2015 tarpeeksi on arvioitu talousarviossa osoitetut 14,58 miljoonan euron määrärahat. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa vuosien 2016–2017 määrärahatarpeeksi on arvioitu 9,4 milj. euroa.

Ja 700 000 euroa liikuntavirastolle liikuntapuiston esirakentamista varten.

9 Kalliolan Senioripalvelusäätiölle myönnetyn lainan laina-ajan pidentäminen

ok. RAY:n myöntämä avustus loppunut 2014 ja ”Kuntokeidas Sandelsin” talous miinuksella. Lainaa jäljellä 105.139,41€ ja puolentoista vuoden lyhennykset yhteensä 38.232,52 €. Onko Senioripalvelusäätiöllä mahdollisuutta saada taloutensa kuntoon?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta ruopata Hernesaaren lumenvastaanottopaikkaa
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta maa- ja kiviaineksen välivarastointiin ja esikäsittelyyn Kivikossa sekä töiden aloituslupa

okok. ok. Tarkoituksena on Hernesaaressa ruopata vain ylimääräinen hiekoitussepeli pois ilman, että merenpohjaa muokataan. Kivikossa lupa purkujätemateriaalien ja tuhkapitoisen maa-aineksen välivarastointiin ja esikäsittelyyn. Ympäristölautakunnan mukaisesti.

3 Liikennelaitos -liikelaitoksen eräiden virkojen lakkauttaminen ja uusien johtajien virkojen perustaminen

ok. HKL:n johtamisjärjestelmää ”kehitetään”. Liikennemuotokohtaisesta organisaatiosta luovutaan ja tilalle tulee kolmen linjaorganisaatiossa olevan osastotasoisen yksikön ja kahden kaikkia yksiköitä palvelevan osastotasoisen yksikön kokonaisuus. Muutoksen tavoitteena on hakea nykyistä vahvempaa synergiaa metro- ja raitioliikenteen väliltä niin liikennetuotannossa, kunnossapitopalveluissa kuin kehittämis- ja investointihankkeissa.

4 Bussiliikennetoimintaan liittyvän rahoitussopimuksen hyväksyminen

ok. Kaluston hankintaan liittyvää rahoitusta. Sopimuksen teknisluonteinen uudistus, vastaa sisällöltään pääosin vuonna 2013 solmittua rahoitussopimusta.

5 Oy Gardenia-Helsinki Ab:ta koskevan omistajapoliittisen linjauksen muuttaminen

ok. Tämä on vaikea tapaus, jossa on usempia risteäviä intressejä. Esim. Gardenian luontokoulutoiminta on upeaa, mutta toisaalta myös luontokoulutoiminnan järjestäminen on kalliimpaa kalliissa kiinteistössä. HS:kin uutisoi.

Kaupunki tukee Gardeniaa vuokranalennuksella vuosittain noin 600 000 eurolla. Lisäksi palveluostot ovat vähentyneet mm. opetusviraston säästäessä. Toisaalta tuntuisi vaikealta velvoittaa opetusvirastoa satsaamaan nimenomaan kalliimpaan luontokouluun tilanteessa, jossa mm. kouluavustajista säästetään.

Asiaa on pyöritelty konsernijaostossa jo pitkään ja nyt on aika tehdä päätös. Esityksenä on yhtiön toiminnan purkaminen.

6 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

ok. Erittäin merkittävä kokonaisuudistus. Vihreästä näkökulmasta ehkä merkittävintä on se että:

”Esityksellä pyritään tehostamaan ympäristönsuojelua ja sosiaalisten tekijöiden huomioimista julkisissa hankinnoissa mm. seuraavin keinoin:
– korostamalla mahdollisuuksia ja vähentämällä epäselvyyttä aiheuttavia tai muita ympäristönäkökohtien huomioon ottamista rajoittavia tekijöitä
– mahdollistamalla tarjousten vertailussa ja hankintasopimusten erityisehdoissa sosiaalisten näkökohtien aiempaa laajemman käyttämisen
– lisäämällä lain pakollisiin poissulkemisperusteisiin rikoslain 47 luvussa tarkoitettuja työrikoksia
– mahdollistamalla työ-, ympäristö- ja sosiaalioikeuden laiminlyöntien huomioimisen myös alihankkijoita koskevissa toimenpiteissä sekä hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa ehdoissa

Lisäksi esityksellä pyritään helpottamaan ja parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Tätä toteutetaan mm. mahdollistamalla hankintasopimuksen laatiminen erillisinä osina sekä mahdollisuus määritellä kyseisten osien koot ja kohteet.

Esittelijän mukaan ”esitykseen sisältyvät uudistukset eivät käytännössä tuo kaupungin hankintatoimelle merkittäviä hyötyjä. Kaupunki toteaa, että uudistus lisää yksityiskohtaista sääntelyä ja tulee lisäämään kaupungin hankintayksiköiden työmäärää olennaisesti..

Lisäksi esitys ottaa erikseen kantaa tiedonsaantioikeuteen harmaan talouden torjunnassa. Nykyisin Verohallinto voi verolainsäädännön ja julkisuuslain salassapitosäännöksiin vedoten antaa kaupungille tunnistetietoja vain niistä kaupungin yhteistyökumppaneista, joiden osalta verottaja on havainnut harmaan talouden piiriin kuuluvaa toimintaa. Yritys- ja yhteisökohtaisten tietojen saanti verottajalta tehostaisi harmaan talouden torjuntaa ja mahdollistaisi kunnalle pidättäytymisen yhteistyöstä sellaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole täyttäneet lakisääteisiä velvoitteitaan.

Esittelijä esittääkin, että julkisia hankintoja tekeville viranomaisille tulisi säätää tiedonsaantioikeus palveluja tarjoavien organisaatioiden julkisten velvoitteiden kuten verojen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen sekä tullin perimien maksujen hoitamiseen liittyviin tietoihin. Tämä varmasti helpottaisi harmaan talouden ehkäisemistä kaupungin hankinnoissa.

Kansallisten kynnysarvojen määrittelyssä suomalaisen kuntakentän eriparisuus tulee vahvasti esiin. Helsingille esim. sote-hankintojen kansallisen kynnysarvon nostaminen EU-ylärajaan 750 000 euroa voisi hyvinkin olla perusteltua, mutta toisaalta aika iso osa suomalaisista kunnista tekee vain tuota pienempiä hankintoja (pl. kokonaisulkoistukset jne.). Onko ylipäätään mielekästä säännellä Helsingin (625 000 asukasta) ja Luhangan (763 asukasta) hankintoja samalla lailla?

SIVISTYSTOIMI

1 Työllisyydenhoidon Helsinki-lisän myöntämisperusteiden uudistaminen

Työllistämistoimikunnan esityksessä arvioidaan, että uudet myöntämisperusteet lisäävät Helsinki-lisän vaikuttavuutta: Rekrytointituki lähentää matkaa välityö- ja avointen työmarkkinoiden välillä ja työllistämistuki kohdentuu aiempaa useammille työnantajille ja työntekijöille, leikkaamatta valtion palkkatukea.

Esitykseen voi tutustua tästä.

2 Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuspäällikön virkaan ottaminen

ok. Valitaan Katja Vilkama tietokeskuksen tutkimuspäällikön virkaan noin 6000 euron palkalla ja Arja Kukkonen opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan virkaan 7161 euron palkalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Sopimuksen ja esisopimuksen tekeminen Latokartanon Urheilu- ja kulttuurisäätiön kanssa (12282)

ok. Urheilu- ja kulttuurisäätiön omistaman maan arvo nousee merkittävästi uuden kaavan myötä, joten säätiö maksaa 461 000 euron suuruisen korvauksen ja luovuttaa vastikkeetta yleisiä alueita yhteensä 2 090 m² osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

2 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: yhteistyö Lasipalatsin Mediakeskuksen ja Amos Anderssonin museon kanssa

ok. Esittelijän päättää kannanottonsa: Jos vertailukohtana pidetään esimerkiksi Kaapelitehdasta Suvilahtineen tai keskustakortteleita, on ilmeistä, että näiden tyyppisten tilojen käytön ja toiminnan kehittämiselle on otollisempaa käyttää hyväksi Kaapelitehtaan, Helsingin Leijonan tai Mediakeskuksen kaltaisia siihen erikoistuneita toimijoita kaupungin hallinnollisen perusorganisaation sijasta.

Juurikin näin. Kaupungilla on erikoistarpeita ja erikoistiloja, joita varten kannattaa olla erikoistoimijoita. Kiinteistövirastolla ei voi olettaa olevan esim. kulttuurin asiantuntemusta, vaan kaupungilla voi olla välivuokraajia tarpeen niin vaatiessa.

Ponsivastauksessa otetaan kantaa vanhan linja-autoaseman eli ns. Turun kasarmin tulevaisuuteen. Kiinteistövirasto puoltaa Laituria, henkilökohtaisesti minun on vaikea ymmärtää miksi noin upealla sijainnilla pidetään tilaa noin tyhjäkäynnillä. Tila tulisi, kulttuurikeskuksen lausunnon mukaisesti olla yhteiskäyttöinen, ei vain yhden toimijan tila. Veikkaanpa että Laiturin 50 000 kävijästä aika iso vain oikaisee näyttelytilan poikki kun sillä tavalla voi säästää noin 50 metrin kävelyn…

3 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: kaupungin tilojen myynnissä tavoitteeksi kokonaistaloudellinen etu

ok. Tuomas toivoi ponnessaan että: ””Valtuusto edellyttää, että kaupungin omistamien tilojen myynnissä tavoitteena tulee olla kaupungin kokonaistaloudellinen etu eli myyntiä tulee kohdentaa välittömien myyntituottojen maksimoinnin sijaan huonosti tuottavien korjausvelkaisten rakennusten myyntiin.”

Esittelijä toteaa että:

”Rakennusten ja tilojen omistuksesta luopumisen ensisijaisena tarkoituksena on vähentää kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvastuuta. Korjausvelka on kasvanut tasaisesti koko tilakeskuksen olemassa olon ajan vuodesta 2005 lähtien. Talousarvioissa esitetyt korjausinvestointimäärärahat ovat vaihdelleet noin 120 – 130 miljoonassa eurossa vuodessa. Tulevina vuosina tavoitteena on nostaa korjausinvestointitasoa 130 – 160 miljoonaan euroon uudisrakentamisen vähentyessä.

Uusinvestointien määrään vaikuttaa uusien aluerakentamiskohteiden käynnistyminen. Korjausinvestoinnit eivät riitä kattamaan kaupungin omistaman rakennuskannan vuosittaista kulumaa, vaan uutta korjausvelkaa syntyy joka vuosi noin 60 – 70 miljoonan euron verran.

Samalla vastataan myös kysymykseen miksi kaupungin tiloista keskustellaan niin paljon, kuten Gardenia ja koulut. Tuo 60-70 miljoonaa vuosittaista korjausvelkaa ei ole ihan vähän.

4 Kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan valinta

ok. Valitsemme Sami Haapasen tonttipäällikön virkaan 6 712,77 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Juhani Tuuttlian seuraaja, merkittävä pesti kaupungissamme.

7 Lausunto Uudenmaan elinkeino, – liikenne- ja ympäristökeskukselle poikkeamishakemuksesta Suomenlinnan tilalle Rnro 6:3 (Suomenlinna H 9)

ok. Lonnan saarelle Suomenlinnan läheisyyteen sauna. Tulee varmasti komia.

Malmi hallitusneuvotteluihin?

23/04/2015 : Hannu Oskala 35 kommenttia

Keskusta on YLEn mukaan nostamassa Malmin lentokenttää hallitusneuvottelukysymykseksi. Jahas. Sipilän strateginen hallitusohjelma vaikuttaa hetki hetkeltä strategisemmalta. ”Meillä olis tää kestävyysvajeen paikkaaminen, miljardien leikkaukset, työllisyys ja sitten tämä pienkoneiden lentokenttä.”

Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu, mutta enpä malta olla kommentoimatta. Eiku hei, kuuluhan tämä.

Ensinnäkin Valtio (Suomi, Finland) ja pääkaupunkiseudun kunnat solmivat viime syksynä sopimuksen asuntorakentamista vauhdittamaan ja suurten infrahankkeiden edistämiseksi. Siellä sanotaan Malmista seuraavasti:

”7. Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016, mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön.”

Sopimuksen voimassaolosta puolestaan todetaan että se on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.

Tästä päästäänkin ensimmäiseen jännään kysymykseen:

Miten Valtio aikoo kunnioittaa tekemiään sopimuksia? Jos tämän yli kävellään noin vain, mitä muita valtion maankäyttöön liittyviä sopimuksia heitetään roskikseen neljän vuoden välein?

Jännä jatkokysymys on se että miten velvoittava tämä sopimus on? Voiko Helsinki haastaa Valtion oikeuteen sopimusrikkomuksesta? Ja jos ei voi, onko jotain muita Helsingin ja Valtion välisiä sopimuksia, joita Helsinki puolestaan voi ryhtyä lähinnä fiilispohjalta tulkitsemaan ihan miten lystää? En toivoisi Valtion luotettavuutta sopimuskumppanina riskeerattavan tällaisen tapauksen takia.

Jos ei tuleva PersKepu-hallitus muuten jo lupaillut nousua popcornin valmistajien osakkeisiin, niin viimeistään tämä sen takaa.

Toinen, vielä hauskempi kulma Malmin keissiin on se, että kentän kiinteistöt myytiin jo. Helsinki osti ne joulukuussa 11,81 miljoonan euron hintaan.

Toistan, Helsinki omistaa jo kentän rakennukset. Itseasiassa Helsinki omistaa myös kentän maan – se on vain ollut 1930-luvulta lähtien väliaikaisesti luovutettuna lentokenttäkäyttöön.

Eli, siitä vaan, lennelkää minun puolestani sydämenne kyllyydestä. Rakennusten takaisinostohinta on sitten vaikkapa noin kolmen miljardin luokkaa. Myönnän että hinnan 254-kertaistuminen vain muutamassa kuukaudessa voi vaikuttaa kohtuuttomalta, mutta toisaalta se kuvastaa varsin hyvin niitä todellisia tappioita, jotka Helsinki saa kantaakseen, jos kenttää ei voida ottaa asuntokäyttöön.

Ei muuta kuin terkkuja ja onnea hallitusneuvotteluihin! Tsemppihali! Suomi kuntoon!

Kaupunginhallitus 7.4.2015

06/04/2015 : Hannu Oskala Kommentoi

Vaalit lähestyvät mutta kaupunginhallitus kokoustaa silti! Vaalihulluus tosin alkanee jo kiiltää useamman jäsenen silmissä… Tällä viikolla kokous pääsiäisen vuoksi poikkeuksellisesti tiistaina. Mielenkiintoisina mm. uusi tietotekniikkaohjelma, AM-ohjelman seurantaraportti ja Kruunuhaan porrashuoneiden seuraava näytös. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

2 V 22.4.2015, Kaj / Kunnan asukkaan aloite Lasipalatsin sisäpihan (vanhan linja-autoaseman) elävöittämiseksi

ok. Vastaus ympäripyöreä, mutta alueen kehittäminen tulee tänä vuonna muuttumaan merkittävästi kun Amoksen hanke käynnistyy. Jahka ne ”kumpareet” ovat siinä, niin katsotaan mitä sinne sitten ylipäätään sopii…

3 V 22.4.2015, Kaj / Kunnan asukkaan aloitteet Hakaniemen sillan korvaavasta tunnelivaihtoehdosta

ok. Kruununhaan asukasyhdistys r.y. ja Stadin rantaryhmä ehdottavat Hakaniemen sillan (eli sen Merihaan kohdalla olevan) korvaamista tunnelilla. Hakaniemen tuolle alueelle on suunnitteilla merkittävää täydennysrakentamista. Osa tästä mahdollistuu kun nykyinen silta on purettava – se alkaa tulla teknisen ikänsä päähän. Esittelijä toteaa että ”sisältö täsmentyy alueen kaavatyön myötä”.

On selvää että asukkaiden ehdottama tunneli maksaisi moninkertaisesti siltaan verrattuna. Lisäksi tunneli ei ole ratkaisuna ongelmaton vaikka rahaakin löytyisi – tunneleiden suuaukot vaativat valtavasti tilaa. Lisäksi modernien liikennetunnelien ylläpitokin maksaa – teknisiä laitteita löytyy tuuletuksesta valvontaan.

Hakaniemen sillan tilalle kannattaa rakentaa matalampi silta, joka mahdollistaa myös rakentamista.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 22.4.2015, Kruununhaan tonttien 11/6, 14/6, 14/12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 asemakaavan muuttaminen (nro 12266, Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet)

ok. Kruunuhaan porrashuoneiden saaga jatkuu! Edellinen kierros tuli bumerangina takaisin korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tällä kertaa päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistetun esityksen mukainen ja lautakunta oli yksimielinen. Esityksessä kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset suojellaan sr–1 -merkinnällä.

Asemakaava mahdollistaa hissien rakentamista tiukoin reunaehdoin:

”Asemakaavan muutos mahdollistaa hissien rakentamisen porrashuoneisiin, mikäli se on teknisesti ja rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja turmelematta mahdollista.

Myös rungon ulkopuoliset tai asuin- tai aputiloihin rakennettavat hissit sallitaan, jolloin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden porrashuoneiden arvot voidaan säilyttää. Erityisen laadukkaiden sisäpihojen yhteyteen hissin rakentamista ei sallita.”

Asemakaavan selostuksesta löytyy kuvia rappukäytävistä ja ovathan nämä kieltämättä taideteoksia.

2 V 22.4.2015, Ullanlinnan tontin 104/14 asemakaavan muuttaminen (nro 12264, Punanotkonkatu 2)

ok. Kaartin poliisitalo puretaan ja tilalle rakennetaan asuintalo. Rakennusoikeutta syntyy 6 820 k-m², josta vähintään 350 k-m² tulee rakentaa myymälä-, liike- ja/tai toimistotiloiksi rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tehokkuus on kantakaupunkimaisen asiallinen 4,00.

3 V 22.4.2015, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) seurantaraportti 2015

Vuonna 2014 valmistui 4 050 asuntoa, 5500 asunnon tavoitteesta jäätiin siis selvästi. Hiukan paradoksaalisesti selitys on ”Haastava suhdanne ja taloustilanne on vaikuttanut asuntorakentamiseen ja asuntomarkkinoihin koko maassa” kun esittelijän mukaan ”Eniten tavoitteista jäätiin valtion tukeman ja kaupungin oman tuotannon osalta.”.

Tämän seurantaraportin tiimoilta valtuusto pitää lähetekeskustelun uuden ohjelman valmistelua varten. Uusi ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi 2016.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Valtuutettu Hannu Oskalan toivomusponsi luottamuselinten kokoustilojen sisäilmaongelmista ja korvaavien tilojen järjestämisestä

ok. ”Esittelijä toteaa, että kaupunginkanslia lähetti 16.10.2014 kirjeen, jossa kehotettiin virastoja ja liikelaitoksia järjestäessään kokoustiloja lauta- ja johtokunnille ottamaan huomioon hyväksytyn ponnen ja kiinnittämään huomiota kokoustilan sisäilmaan. Mikäli osoittautuu, että kokoustiloissa on kokoukseen osallistuvia henkilöitä haittaavia todettuja sisäilmaongelmia, tulee pyrkiä järjestämään kokouksia paremmissa tiloissa. Samalla kehotettiin tarvittaessa käyttämään kaupungintalon tiloja. Kaupunginkanslian tietoon ei ole toistaiseksi tullut, että tarvetta kokoustilojen vaihtamiseen olisi ollut.”

5 Tietotekniikkaohjelma 2015–2017

Mainiota. Uusi tietotekniikkaohjelma sisältää muutamia merkittäviä muutoksia edelliseen. Ja vaikuttaa ylipäätään otteeltaan paremmalta. Helsinki on selvästi ottamassa avoimet lähdekoodit ja datan tosissaan. Ehkäpä tärkeimpänä linjauksena:

Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.”

, jota kiiteltiin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostossa yli puoluerajojen.

Tämän lisäksi ainakin seuraavat linjaukset hyppäsivät silmiin ja lämmittivät:

– Palvelujen yhteentoimivuutta, tiedon saatavuutta ja avointa kehitystä tuetaan lisäämällä digitaalisten tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen saatavuutta. Julkisesti tuotettu tieto on mahdollisimman kattavasti, laajasti ja maksutta käytettävissä. Tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan.

– Kaupunki kehittää omaa ICT-ostokäyttäytymistään ja toimeenpanee ohjelmakauden aikana toimittajariippuvuuden keventämiseen liittyviä toimenpiteitä.

– Helsingin kaupunki laajentaa avoimen datan tarjontaansa (HRI), järjestää säännöllisiä kehittäjäyhteisötapaamisia (Helsinki Loves Developers), osallistaa aloittelevia yrittäjiä ja yrityksiä hyödyntämään saatavilla olevaa dataa ja ideoimaan uusia digitaalisia palveluita.

7 Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen varatun määrärahan käyttö

ok. 1,5 miljoonaa euroa mm. maahanmuuttajien alkuvaiheen työllistymiseen ja työllistymistä edistävien koulutusten hankintaan sekä 300 000 euroa maahanmuuttajakotivanhempien kielikoulutukseen.

8 Muutos vaalipäivän äänestyspaikkoihin äänestysalueilla 28D ja 28E eduskuntavaaleissa 2015

ok. Oulunkylätalossa ollut vesivahinko, jonka vuoksi äänestyspaikka siirretään läheiseen kirjastoon.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä – Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta Varsasaaren yhteysvenelaiturin uusimiseen sekä siihen liittyviin ruoppaus- ja täyttötöihin

ok. Laituri uusitaan, ruoppausta tarvitaan. Ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti.

2 Lausunto ehdotuksesta Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 – 2021

ok. Suunnitelmaa kiitellään kattavaksi ja perusteelliseksi.

3 Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi

ok. Ympäristölautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti. Kiitellään kattavaksi ja perusteelliseksi. Toimenpideohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, joka perustuu lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä.

5 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kaupunkiraideliikenteestä

ok. Taustalla tarve kehittää lainsäädäntöä kun metro alkaa liikennöidä useamman kunnan alueella ja raitioliikennekin leviämässä vähitellen muihin kaupunkeihin! Lausunto pitää uutta sääntelyä perusteltuna, mutta esittää hyviä perusteluja sille että raitioliikenteen osalta yksityiskohtia tulisi vielä tarkastella uudella ja ulottaa sääntely ensi vaiheessa vain metroliikenteeseen.

6 Lausunto ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

ok. Lausuntoa valmistelleiden lautakuntien arviot suunnitelmasta kiittäviä. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä tai tulvien vahingollisia seurauksia. ELY-keskus ja ”Helsingin ja Espoon” tulvaryhmä hoitavat työtä Uudellamaalla. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy suunnitelman loppuvuodesta 2015

7 Iltakouluasia: Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta ja kustannuksista

Viime viikolla saimme erittäin mielenkiintoisen selvityksen Helsingin katuvalaistuksesta, sen pitkäjänteisestä kehittämisestä ja tekniikan kehityksestä viime vuosina. Helsinki ei ole ollut etunojassa ottamassa uusia teknologioita haltuun – esim. markkinoilta poistuneita elohopealamppuja oli ostettu tarkoituksella varastoon.

Tavallisesti iltakouluista poiketen, asiassa oli tarkoitus tehdä päätös. Edetäänkö millaisen vaihtoehdon mukaisesti. Mielestäni olisi ainakin syytä, tekniikan kehittyessä ja hinnan laskiessa, tehdä tarkastus muutosten taloudelliseen kannattavuuteen toisen kerran vielä tämän valtuustokauden aikana.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Lausunto pitkälti varhaiskasvatuslautakunnan lausunnon mukainen ja siten ok. Kaupunginkanslian on ollut näemmä pakko lisätä lausuntoon kustannuksia lisäävistä normeista: ”Uusia kustannuksia lisääviä normeja ei pidä tässä taloustilanteessa säätää”.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Toimistotilojen vuokraus rakennusviraston käyttöön, Elimäenkatu 5

ok. Rakennusviraston nykyinen rakennus puretaan ja sen tilalle tulee muita toimistoja. Rakennusviraston pitää muuttaa jonnekin muualle teknisen alan virastojen yhteistä toimitilahanketta odotellessa. Vuokrasopimus solmittaisiin määräaikaiseksi siten että kaupunki voi irtisanoa sopimuksen aikaisintaan 2018.

Kasarmikadulla (kaupungin sisäinen) vuokra on ollut 178 299,06 euroa/kk:ssa, Elimäenkadulla vuokra autopaikkoineen nousee tasolle 190 875,53 euroa/kk. Neliöt vähenevät selvästi.

Tässä yhteydessä olisi kiva kyllä kuulla mitä sille teknisen alan virastojen yhteiselle toimitilahankkeelle kuuluu.

Kaatuvat vanhukset ja ennaltaehkäisy

01/04/2015 : Hannu Oskala Kommentoi

Isotätini kaatui muutama kuukausi sitten kotonaan. Luitahan siinä murtui. Vastaavat onnettomuudet tuttuja varmaan meille kaikille. Todella ikävää inhimillisesti ja kallista myös yhteiskunnalle.

Iäkkäiden kaatumisvammat ovat yhteiskunnallisestikin merkittävä kysymys. Kaatumis- ja putoamisvammat aiheuttavat 75- 84-vuotiaille yli 14 000 sairaalan vuodeosastohoitojaksoa ja ikäryhmässä yli 85-vuotiaille 11 000 vuodeosastohoitojaksoa vuosittain. Ja koska väki vanhenee, myös pahojen tapaturmien määrä kasvaa. Yhteensä näiden hoitopäivien hinta on yli 350 miljoonaa euroa.

Uusimmassa Mediuutiset-lehdessä raportoidaan kahden vuoden suuresta UKK-instituution tekemästä seurantatutkimuksesta, jossa lisätyn liikunnnan ja D-vitamiinilisän avulla onnistuttiin Tampereella vähentämään riskiryhmään kuuluvien ikäihmisten kaatumavammojen määrää puoleen verrokkiryhmään verrattuna.

Kuva: Pablo Andrés Rivero (Flickr / cc-lisenssi)

Esimerkiksi HUS-piirin alueella on vuosittain noin 1400 lonkkamurtumatapausta, joiden yhteenlasketut hoitokustannukset ovat noin 32 miljoonaa euroa. Aktiivisella ennaltaehkäisyllä tästä olisi mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt hyvin pienillä investoinneilla.

Valtuustoon on tulossa juuri aloite 70-vuotiaiden ilmaislipuista liikuntapaikoille. Tämä ei ole kuitenkaan fiksu tapa tukea iäkkäiden liikuntaa – ilmaisuus ei houkuttele niitä liikkumaan, jotka eivät liiku, se vain antaa palvelun ilmaiseksi niille, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. Ja ilmaisuuteen satsaaminen vie varoja toimivammilta konsteilta.

Tärkeää olisi kohdentaa palvelu suoraan niille, jotka apua tarvitsevat. THL:n mukaan tehokkaat keinot ovat:
• Yksilölliseen kaatumisvaaran arviointiin perustuvaa
• Yksilöllisesti suunniteltua, yksilöllisiin vaaratekijöihin kohdennettua
• Moniammatillisesti toteutettua

Kun vanhusten kotiasumista ja tuettua asumista pyritään jatkuvasti lisäämään, tulee pitää huolta myös yleistä kuntoa ylläpitävästä tuesta.

Helsingissä ongelma liittyy myös hallinnon siiloutumiseen. Liikuntavirastossa olisi osaamista kouluttaa ja koordinoida vanhusten liikuntaa, mutta ei resursseja. Eikä sote-puolellakaan ylimääräistä ole – vaikka olisi näytettävissä että tämä tuottaisi säästöjä.

Tässä olisi kuitenkin hyvä esimerkki aidosta tuottavuuden parantamisesta, jota valtuustossa budjetin yhteydessä kaikki vaativat. Ennaltaehkäisy tulee edullisemmaksi kuin lonkkamurtumien hoito sairaalassa. Ja elämäkin olisi mukavampaa tuhansilla vanhuksilla vuosittain.

Perusongelma on se että emme osaa laskea lisääntyviä menoja, vain vähentyviä menoja – vaikutukset eivät näy. Pitäisi osata.Tarvitsemme budjettityökalun, jonka avulla olisi mahdollista ehdottaa budjettilisäystä, jos on riittävän suoraan osoitettavissa että se tuottaisi kokonaisuudelle säästöjä. Tässä tapauksessa varmasti olisi. Raamibudjetointi on hyvä työkalu mutta huono isäntä.