Kaupunginhallitus 7.4.2015

Vaalit lähestyvät mutta kaupunginhallitus kokoustaa silti! Vaalihulluus tosin alkanee jo kiiltää useamman jäsenen silmissä… Tällä viikolla kokous pääsiäisen vuoksi poikkeuksellisesti tiistaina. Mielenkiintoisina mm. uusi tietotekniikkaohjelma, AM-ohjelman seurantaraportti ja Kruunuhaan porrashuoneiden seuraava näytös. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

2 V 22.4.2015, Kaj / Kunnan asukkaan aloite Lasipalatsin sisäpihan (vanhan linja-autoaseman) elävöittämiseksi

ok. Vastaus ympäripyöreä, mutta alueen kehittäminen tulee tänä vuonna muuttumaan merkittävästi kun Amoksen hanke käynnistyy. Jahka ne ”kumpareet” ovat siinä, niin katsotaan mitä sinne sitten ylipäätään sopii…

3 V 22.4.2015, Kaj / Kunnan asukkaan aloitteet Hakaniemen sillan korvaavasta tunnelivaihtoehdosta

ok. Kruununhaan asukasyhdistys r.y. ja Stadin rantaryhmä ehdottavat Hakaniemen sillan (eli sen Merihaan kohdalla olevan) korvaamista tunnelilla. Hakaniemen tuolle alueelle on suunnitteilla merkittävää täydennysrakentamista. Osa tästä mahdollistuu kun nykyinen silta on purettava – se alkaa tulla teknisen ikänsä päähän. Esittelijä toteaa että ”sisältö täsmentyy alueen kaavatyön myötä”.

On selvää että asukkaiden ehdottama tunneli maksaisi moninkertaisesti siltaan verrattuna. Lisäksi tunneli ei ole ratkaisuna ongelmaton vaikka rahaakin löytyisi – tunneleiden suuaukot vaativat valtavasti tilaa. Lisäksi modernien liikennetunnelien ylläpitokin maksaa – teknisiä laitteita löytyy tuuletuksesta valvontaan.

Hakaniemen sillan tilalle kannattaa rakentaa matalampi silta, joka mahdollistaa myös rakentamista.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 22.4.2015, Kruununhaan tonttien 11/6, 14/6, 14/12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 asemakaavan muuttaminen (nro 12266, Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet)

ok. Kruunuhaan porrashuoneiden saaga jatkuu! Edellinen kierros tuli bumerangina takaisin korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tällä kertaa päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistetun esityksen mukainen ja lautakunta oli yksimielinen. Esityksessä kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset suojellaan sr–1 -merkinnällä.

Asemakaava mahdollistaa hissien rakentamista tiukoin reunaehdoin:

”Asemakaavan muutos mahdollistaa hissien rakentamisen porrashuoneisiin, mikäli se on teknisesti ja rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja turmelematta mahdollista.

Myös rungon ulkopuoliset tai asuin- tai aputiloihin rakennettavat hissit sallitaan, jolloin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden porrashuoneiden arvot voidaan säilyttää. Erityisen laadukkaiden sisäpihojen yhteyteen hissin rakentamista ei sallita.”

Asemakaavan selostuksesta löytyy kuvia rappukäytävistä ja ovathan nämä kieltämättä taideteoksia.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-04-07_Khs_14_El_938F4839-4892-401A-ACCA-D59C9CE925B0_Liite_pdf
2 V 22.4.2015, Ullanlinnan tontin 104/14 asemakaavan muuttaminen (nro 12264, Punanotkonkatu 2)

ok. Kaartin poliisitalo puretaan ja tilalle rakennetaan asuintalo. Rakennusoikeutta syntyy 6 820 k-m², josta vähintään 350 k-m² tulee rakentaa myymälä-, liike- ja/tai toimistotiloiksi rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tehokkuus on kantakaupunkimaisen asiallinen 4,00.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-04-07_Khs_14_El_A1353D27-DFEB-486E-A479-22F48CB8CEB9_Liite_pdf
3 V 22.4.2015, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelma) seurantaraportti 2015

Vuonna 2014 valmistui 4 050 asuntoa, 5500 asunnon tavoitteesta jäätiin siis selvästi. Hiukan paradoksaalisesti selitys on ”Haastava suhdanne ja taloustilanne on vaikuttanut asuntorakentamiseen ja asuntomarkkinoihin koko maassa” kun esittelijän mukaan ”Eniten tavoitteista jäätiin valtion tukeman ja kaupungin oman tuotannon osalta.”.

Tämän seurantaraportin tiimoilta valtuusto pitää lähetekeskustelun uuden ohjelman valmistelua varten. Uusi ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi 2016.

KAUPUNGINJOHTAJA

4 Valtuutettu Hannu Oskalan toivomusponsi luottamuselinten kokoustilojen sisäilmaongelmista ja korvaavien tilojen järjestämisestä

ok. ”Esittelijä toteaa, että kaupunginkanslia lähetti 16.10.2014 kirjeen, jossa kehotettiin virastoja ja liikelaitoksia järjestäessään kokoustiloja lauta- ja johtokunnille ottamaan huomioon hyväksytyn ponnen ja kiinnittämään huomiota kokoustilan sisäilmaan. Mikäli osoittautuu, että kokoustiloissa on kokoukseen osallistuvia henkilöitä haittaavia todettuja sisäilmaongelmia, tulee pyrkiä järjestämään kokouksia paremmissa tiloissa. Samalla kehotettiin tarvittaessa käyttämään kaupungintalon tiloja. Kaupunginkanslian tietoon ei ole toistaiseksi tullut, että tarvetta kokoustilojen vaihtamiseen olisi ollut.”

5 Tietotekniikkaohjelma 2015–2017

Mainiota. Uusi tietotekniikkaohjelma sisältää muutamia merkittäviä muutoksia edelliseen. Ja vaikuttaa ylipäätään otteeltaan paremmalta. Helsinki on selvästi ottamassa avoimet lähdekoodit ja datan tosissaan. Ehkäpä tärkeimpänä linjauksena:

Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.”

, jota kiiteltiin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostossa yli puoluerajojen.

Tämän lisäksi ainakin seuraavat linjaukset hyppäsivät silmiin ja lämmittivät:

- Palvelujen yhteentoimivuutta, tiedon saatavuutta ja avointa kehitystä tuetaan lisäämällä digitaalisten tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen saatavuutta. Julkisesti tuotettu tieto on mahdollisimman kattavasti, laajasti ja maksutta käytettävissä. Tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan.

– Kaupunki kehittää omaa ICT-ostokäyttäytymistään ja toimeenpanee ohjelmakauden aikana toimittajariippuvuuden keventämiseen liittyviä toimenpiteitä.

– Helsingin kaupunki laajentaa avoimen datan tarjontaansa (HRI), järjestää säännöllisiä kehittäjäyhteisötapaamisia (Helsinki Loves Developers), osallistaa aloittelevia yrittäjiä ja yrityksiä hyödyntämään saatavilla olevaa dataa ja ideoimaan uusia digitaalisia palveluita.

7 Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen varatun määrärahan käyttö

ok. 1,5 miljoonaa euroa mm. maahanmuuttajien alkuvaiheen työllistymiseen ja työllistymistä edistävien koulutusten hankintaan sekä 300 000 euroa maahanmuuttajakotivanhempien kielikoulutukseen.

8 Muutos vaalipäivän äänestyspaikkoihin äänestysalueilla 28D ja 28E eduskuntavaaleissa 2015

ok. Oulunkylätalossa ollut vesivahinko, jonka vuoksi äänestyspaikka siirretään läheiseen kirjastoon.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä – Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta Varsasaaren yhteysvenelaiturin uusimiseen sekä siihen liittyviin ruoppaus- ja täyttötöihin

ok. Laituri uusitaan, ruoppausta tarvitaan. Ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti.

2 Lausunto ehdotuksesta Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 – 2021

ok. Suunnitelmaa kiitellään kattavaksi ja perusteelliseksi.

3 Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi

ok. Ympäristölautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti. Kiitellään kattavaksi ja perusteelliseksi. Toimenpideohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, joka perustuu lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä.

5 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kaupunkiraideliikenteestä

ok. Taustalla tarve kehittää lainsäädäntöä kun metro alkaa liikennöidä useamman kunnan alueella ja raitioliikennekin leviämässä vähitellen muihin kaupunkeihin! Lausunto pitää uutta sääntelyä perusteltuna, mutta esittää hyviä perusteluja sille että raitioliikenteen osalta yksityiskohtia tulisi vielä tarkastella uudella ja ulottaa sääntely ensi vaiheessa vain metroliikenteeseen.

6 Lausunto ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

ok. Lausuntoa valmistelleiden lautakuntien arviot suunnitelmasta kiittäviä. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä tai tulvien vahingollisia seurauksia. ELY-keskus ja ”Helsingin ja Espoon” tulvaryhmä hoitavat työtä Uudellamaalla. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy suunnitelman loppuvuodesta 2015

7 Iltakouluasia: Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta ja kustannuksista

Viime viikolla saimme erittäin mielenkiintoisen selvityksen Helsingin katuvalaistuksesta, sen pitkäjänteisestä kehittämisestä ja tekniikan kehityksestä viime vuosina. Helsinki ei ole ollut etunojassa ottamassa uusia teknologioita haltuun – esim. markkinoilta poistuneita elohopealamppuja oli ostettu tarkoituksella varastoon.

Tavallisesti iltakouluista poiketen, asiassa oli tarkoitus tehdä päätös. Edetäänkö millaisen vaihtoehdon mukaisesti. Mielestäni olisi ainakin syytä, tekniikan kehittyessä ja hinnan laskiessa, tehdä tarkastus muutosten taloudelliseen kannattavuuteen toisen kerran vielä tämän valtuustokauden aikana.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Lausunto pitkälti varhaiskasvatuslautakunnan lausunnon mukainen ja siten ok. Kaupunginkanslian on ollut näemmä pakko lisätä lausuntoon kustannuksia lisäävistä normeista: ”Uusia kustannuksia lisääviä normeja ei pidä tässä taloustilanteessa säätää”.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Toimistotilojen vuokraus rakennusviraston käyttöön, Elimäenkatu 5

ok. Rakennusviraston nykyinen rakennus puretaan ja sen tilalle tulee muita toimistoja. Rakennusviraston pitää muuttaa jonnekin muualle teknisen alan virastojen yhteistä toimitilahanketta odotellessa. Vuokrasopimus solmittaisiin määräaikaiseksi siten että kaupunki voi irtisanoa sopimuksen aikaisintaan 2018.

Kasarmikadulla (kaupungin sisäinen) vuokra on ollut 178 299,06 euroa/kk:ssa, Elimäenkadulla vuokra autopaikkoineen nousee tasolle 190 875,53 euroa/kk. Neliöt vähenevät selvästi.

Tässä yhteydessä olisi kiva kyllä kuulla mitä sille teknisen alan virastojen yhteiselle toimitilahankkeelle kuuluu.

Kaatuvat vanhukset ja ennaltaehkäisy

Isotätini kaatui muutama kuukausi sitten kotonaan. Luitahan siinä murtui. Vastaavat onnettomuudet tuttuja varmaan meille kaikille. Todella ikävää inhimillisesti ja kallista myös yhteiskunnalle.

Iäkkäiden kaatumisvammat ovat yhteiskunnallisestikin merkittävä kysymys. Kaatumis- ja putoamisvammat aiheuttavat 75- 84-vuotiaille yli 14 000 sairaalan vuodeosastohoitojaksoa ja ikäryhmässä yli 85-vuotiaille 11 000 vuodeosastohoitojaksoa vuosittain. Ja koska väki vanhenee, myös pahojen tapaturmien määrä kasvaa. Yhteensä näiden hoitopäivien hinta on yli 350 miljoonaa euroa.

Uusimmassa Mediuutiset-lehdessä raportoidaan kahden vuoden suuresta UKK-instituution tekemästä seurantatutkimuksesta, jossa lisätyn liikunnnan ja D-vitamiinilisän avulla onnistuttiin Tampereella vähentämään riskiryhmään kuuluvien ikäihmisten kaatumavammojen määrää puoleen verrokkiryhmään verrattuna.

Kuva: Pablo Andrés Rivero (Flickr / cc-lisenssi)

Kuva: Pablo Andrés Rivero (Flickr / cc-lisenssi)

Esimerkiksi HUS-piirin alueella on vuosittain noin 1400 lonkkamurtumatapausta, joiden yhteenlasketut hoitokustannukset ovat noin 32 miljoonaa euroa. Aktiivisella ennaltaehkäisyllä tästä olisi mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt hyvin pienillä investoinneilla.

Valtuustoon on tulossa juuri aloite 70-vuotiaiden ilmaislipuista liikuntapaikoille. Tämä ei ole kuitenkaan fiksu tapa tukea iäkkäiden liikuntaa – ilmaisuus ei houkuttele niitä liikkumaan, jotka eivät liiku, se vain antaa palvelun ilmaiseksi niille, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. Ja ilmaisuuteen satsaaminen vie varoja toimivammilta konsteilta.

Tärkeää olisi kohdentaa palvelu suoraan niille, jotka apua tarvitsevat. THL:n mukaan tehokkaat keinot ovat:
• Yksilölliseen kaatumisvaaran arviointiin perustuvaa
• Yksilöllisesti suunniteltua, yksilöllisiin vaaratekijöihin kohdennettua
• Moniammatillisesti toteutettua

Kun vanhusten kotiasumista ja tuettua asumista pyritään jatkuvasti lisäämään, tulee pitää huolta myös yleistä kuntoa ylläpitävästä tuesta.

Helsingissä ongelma liittyy myös hallinnon siiloutumiseen. Liikuntavirastossa olisi osaamista kouluttaa ja koordinoida vanhusten liikuntaa, mutta ei resursseja. Eikä sote-puolellakaan ylimääräistä ole – vaikka olisi näytettävissä että tämä tuottaisi säästöjä.

Tässä olisi kuitenkin hyvä esimerkki aidosta tuottavuuden parantamisesta, jota valtuustossa budjetin yhteydessä kaikki vaativat. Ennaltaehkäisy tulee edullisemmaksi kuin lonkkamurtumien hoito sairaalassa. Ja elämäkin olisi mukavampaa tuhansilla vanhuksilla vuosittain.

Perusongelma on se että emme osaa laskea lisääntyviä menoja, vain vähentyviä menoja – vaikutukset eivät näy. Pitäisi osata.Tarvitsemme budjettityökalun, jonka avulla olisi mahdollista ehdottaa budjettilisäystä, jos on riittävän suoraan osoitettavissa että se tuottaisi kokonaisuudelle säästöjä. Tässä tapauksessa varmasti olisi. Raamibudjetointi on hyvä työkalu mutta huono isäntä.

Kaupunginhallitus 30.3.2015

Vaalit lähestyvät mutta kaupunginhallitus pyörii normaalisti. Tällä viikolla kansalaisten aloitteita, lausuntoja lakialoitteista ja vaihemaakuntakaavasta sekä iltakoulu ”Helsinki LED” -hankkeesta ja ulkovalaistuksesta.

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 8.4.2015 Kaj / Kunnan asukkaan aloite Lasipalatsin sisäpihan (vanhan linja-autoaseman) elävöittämiseksi

ok. Vastaus ympäripyöreä, mutta alueen kehittäminen tulee tänä vuonna muuttumaan merkittävästi kun Amoksen hanke käynnistyy. Jahka ne ”kumpareet” ovat siinä, niin katsotaan mitä sinne sitten ylipäätään sopii…

2 V 8.4.2015 Kaj / Kunnan asukkaan aloite Tuulivoimaa Helsinkiin! – Yes in my backyard!

ok. Tuulivoiman periaatteet tarkastellaan yleiskaavan yhteydessä tänä vuonna.

3 V 8.4.2015 Kaj / Kunnan asukkaan aloitteet Hakaniemen sillan korvaavasta tunnelivaihtoehdosta

ok. Kruununhaan asukasyhdistys r.y. ja Stadin rantaryhmä ehdottavat Hakaniemen sillan (eli sen Merihaan kohdalla olevan) korvaamista tunnelilla. Hakaniemen tuolle alueelle on suunnitteilla merkittävää täydennysrakentamista. Osa tästä mahdollistuu kun nykyinen silta on purettava – se alkaa tulla teknisen ikänsä päähän. Esittelijä toteaa että ”sisältö täsmentyy alueen kaavatyön myötä”, mutta lienee melko selvää että silta on tunnelia edullisempi vaihtoehto.

4 V 8.4.2015, Sj / Kunnan asukkaan aloite uimahallien ja kuntosalien ilmaiskorteista 70 vuotta täyttäneille

ok. Esittelijä ei puolla ilmaista lippua yli 70-vuotiaille. ”Kokemusten mukaan maksuton liikunta ei suoraan saa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia henkilöitä aktivoitumaan liikunnan harrastamiseen.” Eläkeläisille on jo alennettu maksuluokka. Tämän lisäksi on hyvä muistaa että kaikki vanhukset tai eläkeläiset eivät ole varattomia.

5 V 8.4.2015, Ryj / Kunnan asukkaan aloite Kaisaniemen metroaseman pohjoisen lippuhallin ja sisäänkäyntien rakentamisesta

Hankkeen edellyttämät investoinnit ovat yli 10 milj. euroa. Esittelijän mukaan matkustajien saamat palvelutasohyödyt, joita ovat lähinnä matka-aikahyödyt, eivät vastaa investoinnin kustannuksia, joten hanke ei ole kannattava.

Olen itse hiukan toista mieltä. Kyllä se metron sisäänkäynti Liisankadun kulmalla kummasti lisäisi koko sen nurkan elävyyttä. Kustannus toki kova hyötyyn nähden.

3 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Oulussa 26.-27.5.2015

ok. Säännölliset tapaamiset ovat olleet ihan hyödyllisiä – tilanne ja ongelmat isoissa kaupungeissa usein saman kaltaisia. Syksyllä kokous oli Turussa, nyt Oulussa.

4 Oikaisuvaatimus tietotekniikkapäällikön hankintapäätökseen asiassa Valvontakamerat ulkokäyttöön H123-14

ok. ”Hankintaoikaisuvaatimuksen hyväksymiseen ei ole hankintalain mukaisia perusteita. Hankintaoikaisuvaatimus on hylättävä.”

5 Tasa-arvotoimikunnan raportti toiminnastaan 2013-2014

ok. Merkitään tiedoksi. Tasa-arvotoimikunta ehdottaa perustettavaksi ilmeisestikin poikkihallinollista lautakuntaa:

Tasa-arvotoimikunta esittää pohdittavaksi mahdollisuutta perustaa Helsingin kaupunkiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslautakunta (vrt. Human Rights – office esimerkiksi Reykjavikin kaupungissa), jonka alaisuuteen kerättäisiin yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain täytäntöönpano kunnan tasolla. Sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin käsitellä lautakunnan jaostossa. Lautakunnalla pitäisi olla oma määräraha sekä virkamieskunta käytössään.

Oma lautakunta olisi kuitenkin aika erikoinen ratkaisu Helsingin hallintomallissa. Pikemminkin pyrkimys on ollut toiseen suuntaan. Ehkäpä kaupunginhallituksen johtamisjaosto voisi ottaa kantaa tähän valmistellessaan johtamisen uudistusta?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kaupunkiraideliikenteestä

ok. Taustalla tarve kehittää lainsäädäntöä kun metro alkaa liikennöidä useamman kunnan alueella ja raitioliikennekin leviämässä vähitellen muihin kaupunkeihin! Lausunto pitää uutta sääntelyä perusteltuna, mutta esittää hyviä perusteluja sille että raitioliikenteen osalta yksityiskohtia tulisi vielä tarkastella uudella ja ulottaa sääntely ensi vaiheessa vain metroliikenteeseen.

Säätelyn käyttöönoton kustannuksiksi arvioidaan noin miljoona euroa ja vuotuiskustannuksiksi alle 200 000€. #normitalkoot, anyone?

2 Lausunto ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

ok. Lausuntoa valmistelleiden lautakuntien arviot suunnitelmasta kiittäviä. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä tai tulvien vahingollisia seurauksia. ELY-keskus ja ”Helsingin ja Espoon” tulvaryhmä hoitavat työtä Uudellamaalla. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy suunnitelman loppuvuodesta 2015

3 Iltakouluasia: Helsinki LED-hankkeen selvitys ledeihin siirtymisen aikataulusta ja kustannuksista
4 Iltakouluasia: Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvitys

Mielenkiintoista!
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-03-30_Khs_13_El_1731E67F-3204-45EB-AC51-14C4A6E846BD_Liite_pdf
Vaihtoehto kolme on kallis, mutta toisaalta vähentäisi 56 % Helsingin kaupungin julkisen ulkovalaistuksen nykyisestä sähkönkulutuksesta! Aika vaikuttavaa teknistä kehitystä. Ennemmin tai myöhemmin tuollaiseen mentäneen.

5 Lausunto YVA-menettelyn soveltamisesta Vuosaaren meriväylän ja sataman syventämishankkeessa

ok. Ympäristökeskuksen mukaan ”hankkeen vaikutukset on riittävästi tiedossa ja selvitetty muiden lakien mukaisissa menettelyissä”. Tästä voi olla myös eri mieltä Väylän syventämishanke edellyttää yhteensä noin 1,3 milj.m3 ruoppauksia ja louhintaa. Skaala siis mittava.

SIVISTYSTOIMI

1 Sopimusten tekeminen yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion kanssa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä

ok. Helsingin pitää tuoreen lain mukaisesti vastata psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä myös yksityisille ja valtion oppilaitoksille, jollei ”koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan”.

Kaupunki tiedusteli 41:ltä järjestäjältä kuinka he aikovat vastuun hoitaa. Noin puolet toivoi Helsingin hoitavan ja noin puolet puolestaan itse siten että kaupunki korvaa koulutuksen järjestäjälle ko. palveluiden järjestämisestä. Nyt päätetään siitä, millaisia korvauksia maksetaan.

Sopimus on tällä erää voimassa vain vuoden 2016 loppuun, sillä sote-uudistus voi hyvinkin muuttaa kokonaisuutta.

Esittelijän mukaan talousarvioon tehty määrärahavaraus riittää kokonaisuutena kattamaan toisen asteen palvelujen rahoituksen, sillä tukeminen vähentää vastaavasti kaupungin itse järjestämien palvelujen tarvetta.

Opetuslautakunta oli yksimielisesti esityksen takana.

2 Vuokrasopimuksen jatkaminen Natura Viva Oy:n kanssa Vuosaaren
melontakeskuksen maa-alueesta

ok. Jälleen tällainen päätös kaupunginhallituksessa vain, jotta voivat solmia 15 vuoden sopimuksen, joka puolestaan mahdollistaa toimijalle opetus- ja kulttuuriministeriön tuen hakemisen. Johtosääntö mahdollistaa liikuntalautakunnalle sopimusten solmimisen vain 10 vuodeksi. Olisiko tässä johtosäännön rukkaamisen paikka?

3 Uusien virkojen perustaminen opetusvirastoon

ok! 40 uutta luokanopettajan ja 20 erityisopettajan virkaa! Lisäksi yksi apulaisrehtori ja 8 lehtoria Stadin ammattiopistoon.

4 Opetustoimen palveluverkon kehittämisen tavoitteet

ok. Opetustoimen palveluverkko – eli suomeksi missä koulut sijaitsevat ja minkä kokoisia ne ovat – on yksi kuntapolitiikan kuumimpia tunteita herättävistä keskustelunaiheista.

Palveluverkon kehittämisen tulisikin olla suunnitelmallista ja perustua selkeisiin ja johdonmukaisiin tavoitteisiin. Esitetyt linjaukset ovat mielestäni sellaisia. Toivon mukaan näiden kautta edeten päätöksenteko ei näytä aivan niin poukkoilevalta kuin miltä se varmasti on näyttänyt.

Esitys on opetuslautakunnan esityksen mukainen. Opetuslautakunta oli yksimielinen.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Pöydälle jotta ehditään tutustumaan. Lausunnosta puuttuu ainakin jotain varhaiskasvatuslautakunnan tekemiä muutosesityksiä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin Hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä 10.12.2014 § 411 tehdyistä valituksista asemakaava-asiassa (piirustus 12248 Vuosaaren voimalaitosalue)

ok. Valtuuston päätöksestä valitettu. Todetaan että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mentiin ja valitus aiheeton.

2 Lausunto Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto ottaa voimakkaasti kantaa mm. Ramsinniemen rakentamiseen ”yleiskaavan mukaisesti” jo ennen kuin yksikään poliittinen elin on tehnyt päätöstä yleiskaavaluonnoksesta tai sen valinnoista. Ei näin. Tulemme tekemään vastaesityksen Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Liikenteenvalvontaan resursseja siviilipalvelusmiehillä

Jätän tänään valtuuston kokouksessa oheisen aloitteen.

Helsingin liikenteessä loukkaantui viime vuonna 459 henkilöä ja kuoli 5. Helsingissä on tällä hetkellä neljä ylinopeuksia ja punaista päin ajamista automaattisesti valvovaa kameralaitteistoa. Kaupunki on hankkinut laitteet omalla kustannuksellaan Helsingin poliisilaitoksen eli valtion käyttöön.

Liikennevalvonta on laissa osoitettu poliisille ja automaattivalvontalaitteistojen investointikustannuksia suurempi ongelma onkin se, että poliisilla ei ole tarpeeksi resursseja kaupungin hankkimien nykyisten kameroiden käyttämiseksi. Helsingin kaupunki on pyrkinyt tukemaan poliisia hankkimalla em. kamerat, mutta käyttöaste on jäänyt hyvin matalaksi (4 – 5 %). 95% rikkeistä jää siis valvomatta.

liikennetta_helsingissäSelitykseksi Poliisi on tarjonnut resurssipulaa – automaattiseen liikenteenvalvontaan ei vain ole ihmisiä kun Poliisinkin on pitänyt säästää.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotammekin että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuudet siihen että Helsinki maksaisi kolmen siviilipalvelusmiehen kustannukset Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen tekemään liikennevalvontaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Helsingin automaattinen nopeusvalvonta lisääntyisi merkittävästi ja liikenneturvallisuus vastaavasti paranisi. Tapausmäärinä tämä tarkoittaisi nousua noin 30 000 tapausta vuodessa nykyisen tason ollessa noin 30 000. Nousua siis 100%.

Kustannus kolmesta siviilipalvelusmiehestä olisi noin 30 000€ per vuosi. Kaupungin ei myöskään tarvitsisi sitoutua päätökseen kuin siviilipalvelusmiehen palveluajaksi kerrallaan (11kk).

Johdon irtisanomissuojasta

Poliisihallinnon rakennetta uudistettiin jokunen vuosi sitten. Tehokkuutta tavoiteltiin. Lopputulos oli melkoinen pannukakku:

Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset.

….

Tuottavuusohjelmassa hallintoa ja tukipalvelutehtäviä piti keventää, mutta juuri näitä osa-alueita vahvistettiin sekä määrällisesti että palkkauksellisesti.

Valitettavan usein kuulee vastaavia tarinoita. Suomessa julkisella sektorilla ”rakenneuudistus” tarkoittaa helposti vain laatikkoleikkiä, jossa pyöritellään palikoita, mutta tehokkuus ei lisäänny. Hallinnon koko saattaa jopa kasvaa kun joihinkin tehtäviin on pakko rekrytä uusia ihmisiä.

Tehokkuusnousut ovat jääneet usein saavuttamatta myös kuntaliitosten yhteydessä. Jos kuvitellaan että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin selvitysmiesten esityksen mukaisesti, olisi meillä käsissämme ainakin viiden vuoden irtisanomissuojan ajan kaikkien kuntien koko johto ja keskijohto. 5 kaupunginjohtajaa, toista kymmentä apulaiskaupunginjohtajaa, 5 sote-päällikköä, 5 opetustoimen johtajaa, viisi liikennesuunnittelupäällikköä jne. Viisi vuotta on pitkä aika mille tahansa organisaatiolle elää tupla-, tripla- tai jopa kvintettimiehityksellä – käytännössä mitään säästöjä ja parempaa organisaatiomallia ei tuona aikana voida toteuttaa. Ja leikkaukset kohdistuvat kuntalaisten palveluihin. Minä leikkaisin mieluummin hallinnosta.

Helsinki on 90-luvulla tehnyt periaatepäätöksen että kaupunki ei irtisano. Tällä päätöksellä on samanlaiset negatiiviset vaikutukset tehokkuuden aitoon parantamiseen kuin irtisanomissuojalla kuntaliitosten yhteydessä.

Freelance- ja pienyrittäjätaustalta ponnistavana minun on ollut todella vaikea ymmärtää tätä absoluuttista irtisanomissuojaa. Työpaikkoja syntyy ja häviää. Se on ihan luonnollista. Rakenteita on pakko uusia ja toisinaan se tarkoittaa myös henkilöstömuutoksia. Sitä se valtuuston usein peräänkuuluttama aito tehokkuuden kasvattaminen tarkoittaa – ainakin yksityisellä sektorilla. On turha kuvitella että kestävyysvaje näperellään umpeen vain paremmilla tietojärjestelmillä.

Erityisen käsittämätöntä on irtisanomissuojan ulottuminen kaupungin aivan jokaiseen työntekijään, jopa yli 10 000 euroa kuussa tienaaviin virastopäälliköihin. Jo näiden muutaman vuoden aikana olen nähnyt, miten äärimmäisen tarpeellisia organisaatiomuutoksia on tehty jopa vuosia myöhässä osastopäälliköiden eläköitymistä odoteltaessa. Ja jälleen säästöt kohdistuivat kuntalaisten palveluihin hallinnon sijaan.

Minä uskon julkiseen sektoriin. Uskon että se voi toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin. Ja tiedän että Helsingin kaupungilla on valtavan pätevää, motivoitunutta ja fiksua henkilöstöä. Mutta jotta julkinen sektori voisi toimia yhtä tehokkaasti kuin yksityinen, on sen johtamiselle annettava samat työkalut. Näistä irtisanomisen mahdollisuus on yksi.

Kaupungin kasvaessa työntekijöitä tietenkin tarvitaan lisää, etenkin suorittavalla tasolla. On myös selvää että esim. siivoajalla, sairaanhoitajalla tai opettajalla on selvästi heikommat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä tehokkuuteen kuin virastojen johdolla ja keskijohdolla. Helsingin käytäntöä perustellaan usein ”hyvällä työnantajuudella”. Mielestäni hyvää työnantajuutta on myös mahdollisuus tehdä tarpeellisia muutoksia johtorakenteeseen ja johtoportaaseen.

Ehdotankin että Helsingin tulisi luopua virastojensa päällikkö- ja osastopäällikkötason virkojen absoluuttisesta irtisanomissuojasta. Suorittavan tason irtisanomissuojaan ei ole tarvetta puuttua.

Päällikkötason tehtäviin olisi mahdollista solmia ns. ”toimitusjohtaja-sopimukset”, joista irtisanominen on helpompaa. Nämä ymmärtääkseni hyväksyy johtavalle tasolle myös ay-liike.

Samalla virastoa johtavan lautakunnan vastuu muuttuisi hallitustyöskentelyn suuntaan. Nythän on täysin mahdollista että lautakunta on menettänyt luottamuksensa viraston johtoon, mutta tilanne on lukossa aina vapaaehtoiseen eläköitymiseen saakka, johon voi mennä jopa vuosikymmeniä. Virastopäällikköä kun ei voi edes siirtää toisiin vastaaviin tehtäviin! Lautakunnalla tulee olla mahdollisuus irtisanoa viraston johto tarvittaessa. En usko että näin radikaalia toimenpidettä usein tarvitaan, mutta mahdollisuus olisi oltava.

Pähkinänkuoressa irtisanomissuojan vahvuus voidaan päätellä palkkakuitista. Jos liksa on yli 6000€ kuussa, pallin pitää olla kiikkerä. Tämä olisi kaikkien etu, niin henkilöstön, poliittisten päättäjien kuin kuntalaistenkin.