Mitä tehdä Aleksanterinteatterille?

HUOM! En tunne talon tilannetta lehtijuttuja syvemmin. En siis tiedä onko ostajaa löytynyt tai mitä Senaatissa suunnitellaan.

Aleksanterin teatteri valmistui vuonna 1879 venäläiseksi valtionteatteriksi. Jo alusta pitäen toiminta oli kansainvälistä: näyttä­mötek­nii­kka tilattiin Pietaris­ta ja lavasteet Berliinis­tä, teatterin avajaisissa italialainen oopperaseurue esitti Gounod’­n Faustin. Itsenäistymiseen saakka teatterin ohjelmisto sisälsi venäläistä teatteria ja oopperaa. Mariinski-teatteri vieraili Helsingissä ensimmäisen kerran 1906 ds download games for free. Itsenäistymisen jälkeen Aleksanterin teatteri siirtyi Suomalaisen Oopperan tilaksi, jossa Kansallisoopperamme toimi aina vuoteen 1993, jolloin uusi talo Töölönlahdella valmistui. Aleksanterin teatteri jäi valtion omistukseen ja siirtyi Senaatti-kiinteistöjen hallintaan (valtion kiinteistöyhtiö).

Sen jälkeen teatterista on tullut tärkeä vierailunäyttämö teatterille ja tanssille. Näyttämön takana olevassa siivessä puolestaan harjoittelevat lukuiset tanssin ammatti- ja harrastajaryhmät. Tilojen käyttöaste on kova.

N musik herunterladen von amazon. Aleksanterin teatteri n. vuonna 1880. Kuvaaja Charles Riis. CC-BY 4.0.

Elokuun lopussa Senaatti-kiinteistö kertoi käynnistävänsä Aleksanterinteatterin myynnin, ehdotusten määräaika päättyi toissa viikolla.

Ymmärrän miksi Senaatti haluaa eroon talosta. Teatteri kaipaa kipeästi täysremonttia lattiasta kattoon. Myös teatteritekniikka kaipaa uusimista. Talo on myös läpeensä (syystäkin) suojeltu – sille on mahdotonta keksiä oikeastaan mitään muuta käyttöä kuin esitystoiminta. Suomen vanhinta suurta näyttämöä ei nyt vaan voi pistää umpeen ja marketiksi, toimistoiksi tai asunnoiksi gta 5 free download ios.

Keskeinen ongelma on se että kymmenien miljoonien arvoista remonttia ei oikein pysty kukaan kulttuuritoimija kustantamaan. Sellaista yhtälöä on vaikea kuvitella ilman Kansallisoopperan tai Kaupunginteatterin tasoista tukea – ja sellaista toimijaa ei oikein vapaalla kentällä ole.

En siis pidätä hengitystäni että Senaatti olisi saanut uskottavia tarjouksia. No mitä sille sitten pitäisi tehdä? Pitäisi ajatella konsepti uusiksi, laskea kustannukset toisin päin ja vetää kaikki tahot mukaan.

1. Avoin ideakilpailu

Vaikka nykyinen vierailuteatteritoiminta on laadukasta, se ei välttämättä ole ainoa talossa mahdollinen toimintakonsepti – tai nykyisin toimintaa pyörittävä yhdistys ainoa mahdollinen bose soundtouch app herunterladen.

Senaatin tulisi järjestää avoin ideakilpailu talon tulevasta käytöstä. Tähän voisivat osallistua taiteilijat, taiteilijaryhmät, yhdistykset, yritykset, yhteenliittymät. Ehdotuksia, niiden taloudellista kestävyyttä ja taiteellista laatua (ja tarvetta Helsingin kulttuurikentässä) arvioitaisiin työryhmässä, jossa olisivat edustettuina ainakin OKM, Helsingin kaupunki, Taike ja Senaatti-kiinteistöt.

Ideatason konsepteista seulottaisiin 3-5 seuraavaan vaiheeseen. Ja voittajaksi sitten näistä kehitelty toimija.

Voisin kuvitella voittajaksi esim eps consisted of free download. ”yhteenliittymän”, jossa olisi mukana helsinkiläisiä tanssikouluja, tanssiryhmiä ja vapaita oopperaryhmiä.

2. Kustannukset käänteisesti

Perinteinen ”Senaatin” ja myös Helsingin kaupungin tapa laskea tilavuokria on rankasti yksinkertaistettuna seuraava:

Pääomavuokra + käyttökulut + laskennallinen tuotto = vuokra /m2

Pääomavuokra sisältää kiinteistön ”arvon” sekä sen teknisen ylläpidon (peruskorjaukset jne.) kustannukset.

Yhtälö on sinällään ihan toimiva tapa arvottaa esim. yleisiä toimistokiinteistöjä tai uusia kouluja. Se kuitenkin sakkaa pahasti tällaisen historiallisen kiinteistön kohdalla, jonka mahdolliset käyttötarkoitukset ja siten sen ”markkinat” ovat erittäin rajalliset.

Pitäisikin lähteä laskemaan vuokraa toisesta suunnasta. Lähtökohdaksi on otettava käyttäjien maksukyky. Teatterit tai vaikkapa lapsille tanssikouluja järjestävät yritykset eivät voi maksaa tilastaan kovaa vuokraa autorennen zum kostenlos herunterladen. Toiminta ei vaan kertakaikkiaan kannata vaikka penniä venyttäisi kuinka.

Siksipä yhtälöstä vääjäämättä seuraa se että peruskorjauksen jälkeinen pääomavuokra on ainakin osin negatiivinen. Ts. Senaatin olisi hyväksyttävä että se kirjaa Aleksanterinteatterin myynnistä tappion. Ja peruskorjauksen kustannus tulee pääosin valtion kannettavaksi.

Tila mielestäni kannattaisi myydä Senaatista erilliselle kiinteistöyhtiölle ja vuokrata toimijoille sitten sillä vuokratasolla jonka kykenevät maksamaan Download office student for free. Valtion ei kannata lahjoittaa peruskorjausta millekään yksittäiselle ryhmälle tai yhteenliittymälle.

Voikin kysyä miksi ylipäätään sitten lähteä ”myymään”? Hyvä kysymys. Minusta on kuitenkin selkeää että Senaatti-kiinteistön, jolla on hoidettavanaan valtaisa omaisuusmassa, aika ja erityisosaaminen eivät välttämättä riitä Aleksanterinteatterin kaltaisen erityiskiinteistön hoitoon, vaan siinä kannattaisi olla sitä varten erikseen perustettu yhtiö. Pois Senaatin tasetta ”haittaamasta”. Samalla sen omistuspohjaa voisi laajentaa.

Tämä kokonaisuus vaatii valtion suunnasta hyväksynnän sille tosiasialle että mistään ei maagisesti synny toimijaa, joka voisi tilan täydellä hinnalla ostaa ja korjata omin avuin download ls19 mb trac.

3. Kaikki tahot mukaan

Aleksanterin teatterin tilanne on tietenkin pääasiassa sen omistajan, Suomen valtion, ongelma. Ja Helsinki on vuosia pitänyt itseään niin kaukana sen kohtalosta kuin vain mahdollista. Ymmärrän kaupunkia. Meillä on aivan valtaisa rakennusmassa korjausvelkaisia kiinteistöjä omastakin takaa. Miksi hankkisimme yhden valtavan remontoijan unelman lisää vaivoiksemme?

Mutta myös Helsingin kaupungin pitäisi hyväksyä tosiasiosta. Aleksanterinteatteri sijaitsee Helsingissä. Se ei lähde täältä minnekään Download apps on sky. Ja on myös Helsingin etu että siellä olisi kukoistava kulttuurin lähde loistavissa tiloissa.

Siksi Helsingin kaupungin tulisi lähteä osaomistajaksi perustettavaan kiinteistöyhtiöön joka rahoittaa peruskorjausta.

Lisäksi Helsingin tulisi sitoutua rahoittamaan tilan haltuun ottavia kulttuuritoimijoita toiminta-avustuksin.

Tämän lisäksi uuden talon olisi löydettävä muitakin rahoituslähteitä. Erityisesti katson Suomen kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin suuntaan. Niillä voisi olla mahdollisuus kokonsa puolesta auttaa tilanteessa. Ehkä kuitenkin hiukan eri tapaan kuin valtion adobe flash player firefox kostenlos herunterladen. Jos säätiöt esim. eivät halua lähteä osaomistajiksi, ne voisivat sitoutua teatterin kehittämiseen esim. tukemalla teknisen laitteistoin hankintaa tai uuden toimijan alkutaipaletta (esim. vuosittain laskeva tuki ensimmäiset 3-5 vuotta).

Tietysti pitäisi etsiä mahdollisuuksia myös yksityisrahoitukseen. Jollei itänaapurimme tilanne olisi se mikä se on, voisi yhtenä mahdollisuutena ajatella sitäkin että Aleksanterista tulisi jälleen Helsingin venäläinen teatteri – meillä on kansallinen Svenskan, miksei sitten Русский театр?

Eteenpäin?

En tiedä onko Senaatti saanut tarjouksia. Toivottavasti on ja tilanne ratkeaa ”itsekseen”. Hiukan kuitenkin epäilen, niin valtavat vastuut kiinteistön mukana tulevat.

Toivottavasti Suomella olisi sen verran historian ja kulttuurin tajua että 1880-luvulla rakennetun teatterin kukoistus 2020-luvulla nähtäisiin muutaman kymmenen miljoonan euron arvoiseksi. Se Suomi, johon Aleksanterin teatteri ja muutamaa vuotta myöhemmin Ateneum rakennettiin oli rutiköyhä kehitysmaa. Olisi mielen köyhyyttä väittää että meillä ei olisi nyt varaa kukoistavaan Aleksanterin teatteriin.

Ruuhkamaksu olisi ammattiautoilijan etu

Viime viikolla törmäsin nettikeskustelussa ammattiautoilijaan, joka ei uskonut ruuhkamaksujen ratkovan mitään, tai että niitä ei ainakaan saisi periä ammattiliikenteeltä. Jäin miettimään, miksi ja miten paljon taksinkuljettajan kannattaisi maksaa ruuhkamaksua?

Tässä on suosikkikuvaajani Tukholman ruuhkamaksuista:

Paksut pylväät kuvaavat keskimääräisiä matka-aikoja, jotka lyhenivät selvästi herunterladen. Ohuet janat matka-aikapylväiden päällä kuvaavat matka-aikojen hajontaa, eli kestääkö matka vartin vai tunnin. Lyhyempi jana siis tarkoittaa sitä että kun päättää ajaa vaikka Töölöstä Kauppatorille, voi luottaa siihen että se kestää suurinpiirtein saman verran ajankohdasta riippumatta.

Otetaan teoreettinen esimerkki.

Matka pisteestä A pisteeseen B on 10 km. Kummassakin päässä kuljettaja saa kyydin hetkessä.

Optimaalisissa olosuhteissa matka kestäisi 12min, eli tunnissa ehtisi ajaa viisi kyytiä ebooks kostenlos downloaden youtube.

Ruuhkaisissa olosuhteissa matka vie 20 minuuttia, eli tunnissa ehtii ajaa kolme kyytiä.

Ruuhkamaksut vähentävät liikenteen tukkoisuutta ja matka vie 15 minuuttia (25% sujuvoitus), tunnissa ehtii ajaa siis neljä kyytiä.

Taksi Helsingin hinnaston mukaan arkiajossa km-hinta on 0,99€ ja minuutti maksaa 0,79€. Pieni excelöinti:

Tässä esimerkissä kuljettaja saa siis liikevaihtoa 9,9€ enemmän per ruuhkatunti download the writing program for free. Kahdeksan tunnin kuvitteellisen työvuoron aikana, jossa stahanovilainen kuskimme ei pidä lainkaan taukoja ja kyydittäviä on jatkuvasti, syntyy liikevaihtoa 79,2 euroa enemmän. Oletetaan että tästä liikevaihdosta voittoa on 10%. Taksikuskin kannattaa siis maksaa vähintään 7,92€ ruuhkamaksua päivässä.

Samanaikaisesti myös asiakas hyötyy whatsapp gratis downloaden iphone. Yksittäisen taksikyydin luotettavuus paranee ja hinta laskee. Ero yksittäiselle asiakkaalle (25,7€ vs. 21,75€) on jo nelisen euroa, melkein 20%. Tällä on jo varmasti mitattava vaikutus kysyntään.

Eli teoreettisen esimerkkimme kuljettaja pystyi ajamaan suuremman määrän kyytejä per päivä ja taksikyytien kysyntä nousi xbox 360 games to download. Tosin esimerkissämme jossa kysyntä oli jo valmiiksi 100%, kysynnän kasvu ei juurikaan olisi kuskia hyödyttänyt…

Palataan tästä lähemmäksei todellisuutta. Ruotsin radio raportoi vuonna 2013 että ”Autoliikenne keskustassa on vähentynyt 10-20 prosenttia amazon unlimited songs. Taksinkuljettajat ovat tyytyväisiä. Liikenne sujuu, eikä aika kulu jonoissa seisomiseen.”.

Jutun mukaan Göteborgissa ruuhkamaksuportin ohitus maksaa 8, 13 tai 18 kruunua ajankohdasta riippuen, maksimisumman päivässä ollen 60 kruunua (n. 5,6€).

Helsingin seudulla HSL on suunnitellut ruuhkamaksuja. Vuonna 2016 julkaistu selvitys päätyi esittämään mallia, jossa portit olisivat kantakaupungin rajalla sekä kehä III:n tasolla sekä poikittaislinjoilla (kehä I:n ja poikittaisliikenteen ruuhkaisuutta helpottamaan) download games or cd. Keskimääräisen työmatka-autoiljan vuotuinen kustannus tässä mallissa olisi noin 670€ (3,35€/työpäivä) ja järjestelmän nettotuotot noi n. 150 miljoonaa euroa per vuosi. ”Yhteiskuntataloudellinen optimi”, eli taso, jossa yhteiskunnan kustannus ja käyttäjän maksama lisämaksu kohtaavat, tuottaisi noin 80m€ ja vuotuinen keskimääräinen ruuhkamaksu olisi noin 340€ (1,7€/päivä) download fortnite on nintendo 3ds.

No entäs se ammattiautoilija? Kannattaako hänen maksaa ruuhkamaksua? Teoreettisen esimerkkimme kuskin kannatti ehdottomasti. Todellisuus on tietysti monimutkaisempi, jossa voi löytyä yksittäisiä voittajia ja häviäjiä minecraft pocket edition. Taksiyrittäjät ottaisivat ruuhkamaksun tietysti huomioon hinnoittelussaan – suurin voittaja saattaisi olla kantakaupunkiin keskittyvä taksiyrittäjä, joka vain harvoin ylittäisi ruuhkamaksurajan (ja voisi siirtää sen suoraan hintaan), mutta voisi ajaa ruuhkattomassa ydinkeskustassa nykyistä useampia kyytejä per päivä.

Ja jotenkin sitä ajattelisi että ammattiautoilijan verenpainekin olisi matalampi jos liikenne sujuu eikä töki. Ehkä silläkin on hinta?

Maailmalla monet kuljetusfirmat, mm kostenlose bücher für kindle herunterladen. Uber, kannattavat ruuhkamaksuja. Kotoinen Taksiliittomme ”ei kannata varauksetta” ja ehdottaa taksien jättämistä maksun ulkopuolelle ”joukkoliikenteenä” – tämä toki hiukan haastavampaa nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmasta löytyy kirjaus: ”Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.” Laki siis tullaan nyt säätämään. Sitten on tietty vielä ihan oma soppansa, miten ja milloin se oikeasti toteutetaan. Ammattiautoilijoiden kannattaisi kuitenkin ryhtyä kannattamaan ruuhkamaksuja jo nyt. Silloin voisi myös paremmin vaikuttaa siihen millainen järjestelmästä ja lainsäädännöstä tulee.

Kotihoito ja pysäköinti Helsingissä

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma nosti pari viikkoa sitten esiin kotihoidon pysäköintiongelmat, jotka ovat puhututtanut pariin otteeseen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa mm. Arja Karhuvaaran toimesta.

Kysymyshän vaikuttaa melko selvältä youtube download app iphone kostenlos. Etenkin kantakaupungissa parkkipaikkojen hakemiseen kuluu aikaa, joka on pois hoitokäynnistä. Miksei kukaan tee mitään?

Arja Karhuvaara ehdotti viime vuonna ”asioimispysäköintipaikkajärjestelmän” kehittämistä – eli siis ilmeisesti järjestelmää, jossa jokaisesta korttelista varattaisiin parkkipaikkoja kotihoidon käyttöön.

Eveliina puolestaan haluaisi ”kotihoidon työtehtävään liittyvän pysäköintiluvan” joka rinnastuisi vammaisten pysäköintilupaan google earth download windows 7. Vammaisten pysäköintiluvalla saa ajoneuvon pysäköidä yleisillä alueilla:
– Vammaisille autoilijoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
– Maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta
– Yleisellä alueella, missä pysäköinti on kielletty liikennemerkillä (pysäköinti kielletty – tai pysäköintikieltoalue – liikennemerkki)
– Rajoitusta pidemmäksi aikaa sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu. Pysäköinnin kestoa ei ole tarkemmin laissa määritelty.

Arja ja Eveliina ovat oikeassa siinä että ongelmaa pitää ratkoa – etenkin nyt kun kotihoitoa tarvitsevan väestön määrä kasvaa nopeasti anno 1404 herunterladen. Kyse on sekä paremmasta hoidosta, paremmista työolosuhteista että yhteisten verorahojen järkevästä käytöstä. Meidän ei kannata tuhlata rahaa siihen että kotihoitaja etsii parkkipaikkaa.

Valitettavasti molempia ratkaisuja yhdistää oikeastaan se että ne eivät varsinaisesti ratko ongelmaa. Arjan ehdotus vastaisi vaihtuvaan tarpeeseen huonosti ja Eveliinan esitys ei oikein auta kantakaupungissa, jossa parkkipaikkoja ei kadunvarteen synny lisää vaikka olisikin lupa pysäköidä vapaammin Download hd movies for free. (Kuten kaupunki asiaan vastasi jo vuonna 2012.)

Mitä itse ehdottaisin?

1. Teknologia käyttöön

Brittiläinen Guardian kertoi jokunen viikko sitten miten Helsinki käyttää hienoa Videovisit -järjestelmää vähentämään tarvittavien kotihoitokäyntien määrää google play music alles herunterladen. Yksi hoitaja voi hoitaa suuren joukon asiakkaita, ja parkkipaikkatarve vähenee kun käyntitarve jää vähäisemmäksi. Vastaavia teknologioita on muitakin. Nämä tulisi ottaa täysmääräisesti käyttöön. Helsingin tulisi olla etäkotihoidon edelläkävijä koko maailmassa.

Vähennetään tarvetta käynteihin aok mitgliedsbescheinigung herunterladen. Samalla vähenee parkkipaikkojen tarve. Mutta se ei tietenkään poistu täysin.

2. Muut kulkuneuvot

Arja Karhuvaaran aloitteeseen vastatessaan Kaupunkiympäristön toimiala selvitti lausuntoa varten kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta kokemuksia nykyisestä tilanteesta. Kävi ilmi että:

”Kokemukset pysäköintipaikkatilanteesta vaihtelevat. Täysin ongelmatonta se ei ole missään ja esimerkiksi eteläisessä kotihoitoyksikössä autoja ei käytetä vaikeiden liikenneolosuhteiden vuoksi lainkaan alben kostenlosen legal. Pysäköintilupakaan ei välttämättä auttaisi, jos paikkoja ei ole tarjolla.

Kyselyn vastauksissa ehdotettiin myös sähkömopojen ja skoottereiden käyttöä, koska ne ovat autoja helpompi pysäköidä.”

Polkupyörän, kuormapyörän tai niiden sähköistetyn version voi pysäköidä pihalle, kadunvarteen tai puistoon. Samoin sähköskootterin tai muun pienen sähkökulkuneuvon. Otetaan auto pois yhtälöstä siellä missä sitä ei välttämättä tarvita. Käytetään muita kulkupelejä herunterladen. Pysäköintiongelma poistuu.

Tämäkään ratkaisu ei tietenkään sovellu kaikkialla ja kaikille, mutta kuten eteläisen kotihoitoyksikön esimerkki näyttää, se on täysin mahdollista. Tämäkin ratkaisu tulisi käyttää täysmääräisesti.

3. Hinnoitellaan pysäköinti oikein

Pysäköintipaikkojen puute ei ole vain kotihoidon ongelma fifa spiele zum herunterladen. Se on ihan yhtä iso haaste putkimiehille, siivoajille, pitsakuskeille, tavarantoimittajille, turisteille, kauppojen asiakkaille – ja tietenkin myös asukkaille, jotka eivät löydä kadunvarsipaikkaa sitä tarvitessaan.

Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Dynaaminen hinnoittelu.

Suomeksi tämä siis tarkoittaa sitä että pysäköinnin hinta vaihtelee alueittain, kortteleittain, jopa kadun pätkittäin niin, että aina korkeintaan 90% paikoista on varattuna herunterladen. 10% aina vapaana. Aina on tilaa kotihoitajalle kun paikkaa tarvitaan.

Tämä tietysti ratkaisee kadunvarsipysäköinnin ongelmat myös kaikkien muiden kuin kotihoitajien kohdalla.

Ja mikä parasta, mitään uusia lakeja ei tarvita. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, jonka jäsen Eveliina on, voi tehdä päätöksen halutessaan vaikka jo ensi syksynä. Kadunvarsipysäköinnin ja asukaspysäköinnin hintaa nostamalla kysymys ratkeaa, kotihoito sujuvoituu.

Toimiva ratkaisu siis tiedetään jo. Mutta sitten päästäänkin politiikkaan. Löytyykö uskallusta nostaa pysäköinnin hintaa Helsingin keskustassa?

Pyörät pois Kaivokadulta

Huomenna kaupunkiympäristölautakunta esittää valtuustolle miten pyörätie linjataan rautatieaseman kohdalla. Yli vai ali.

Virkamiesten esitys on alikulkutunneli. Tätä ratkaisua kannattavat myös mm. pyöräilyjärjestöt. Keskeiset perustelut ovat:

1. Korkeusero ja mukavuus

Tunnelissa korkeusero on 5,3 metriä, sillalla 8,5 metriä iphone klingelton kostenlos herunterladen. Pyöräily pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi jotta se olisi suosittua. Ehdoin tahdoin rakennettu kolmen metrin lisänousu ei ole helppoa eikä mukavaa. Tunnelissa ei myöskään koskaan sada eikä tuule toisin kuin korkealla sillalla.

2. Linjaus

Tunnelin linjaus on suorempi ja paremmin pyöräilyn kaikkien päävirtojen mukainen herunterladen. Siihen on helppo ja suora ajaa niin radanvarresta kuin Kaisaniemen suunnastakin. Kuvitelkaa miten suora ja upea reitti Kaisaniemen puiston portilta on Ruoholahteen saakka jos välissä on vain yksi tunneli, johon voi ajaa ihmeemmin mutkittelematta tai puskematta tuuliseen ylämäkeen!

Miksi tarvitaan silta tai tunneli free youtube to mp3 kostenlos downloaden 2011?

Miksi sitten ylipäätään tarvitaan siltaa tai tunnelia? Varsin yksinkertaisesta syystä: pyöräliikenne ei oikein enää mahdu Kaivokadulle ja nykyinen järjestely ei ole helppo, mukava eikä korkealaatuinen.

Ja erityisesti: Nykyinen pyöräreitti haittaa jalankulkua.

Helsingin rautatieasema on maamme vilkkain. Wikipedian sillä on noin 200 000 päivittäistä käyttäjää hörspiel kinder kostenlos herunterladen. Lähes kaikki saapuvat paikalle jalan – ainakin viimeiset kymmenet metrit metrolta tai ratikalta.

Saman vilkkaan jalankulkuliikenteen läpi puikkelehtii päivittäin tuhansia pyöräilijöitä. Tiedän itse sekä pyöräilijänä että kävelijänä että tästä seuraa vaaratilanteita – pyöräilijät töötäilevät, turistit katselevat taivaalle ja kävelevät miten sattuu kostenlos winzip download vollversion. Nämä vaaratilanteet, ”konfliktit”, ovat täysin turhia. Pyöräliikenne voidaan siirtää Kaivokadulta tunnelin avulla lähes kokonaan pois!
(Luvut liikenteen kehitys Helsingissä 2015, KSV)

Erityisen turhia konfliktit ovat Elielinaukion ja Postitalon välisessä ”shared spacessa” facebook video apple. Paikassa on todennäköisesti eniten kävelijöitä per vuorokausi Suomessa ja läpi kulkee pyöräilyn pääreitti ilman selkeää linjausta. Järjetöntä. Aivan turhaan haittaa sekä kävelylle että pyöräilylle. Kävelyn turvallisuuden ja sujuvuuden tulee olla keskusta-alueella ykkönen – se vaatii sitä että pyöräilyn pääreitti siirretään toisaalle microsoft stream video.

Kuvasin tämän pätkän tänään marraskuun 5. päivä. Kuvitelkaa miltä tuo näyttää kesäkuussa kun pyöriä on moninkertaisesti!

En lähde toistamaan kaikkia tunnelin perusteluja, joita on hyvin käyty läpi esim.Kaupunkifillari-blogissa sekä esityslistalta löytyvässa viraston selvityksessä prime video downloaden mac. Nostan esille kuitenkin yhden, joka on mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolle.

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

Tunneli on piilossa. Se ei luo kaupunkitilaan juuri mitään uusia elementtejä. Silta puolestaan on äärimmäisen näkyvä. Lisäksi se luo ramppeineen myös esteitä – sen läpi ei pääse weihnachtsvideos kostenlos downloaden 2018. Silta luo harvemmin hyvää kaupunkitilaa.

Erityisesti kun rakennamme valtakunnallisesti keskeistä sijaintia on arkkitehtuurilla ja kaupunkikuvalla suuri merkitys. Erityisen suuri merkitys sillä on sen vuoksi että olemme juuri rakentaneet noin sadalla miljoonalla eurolla uuden uljaan Keskustakirjaston.

Keskustakirjaston todellinen pääsisäänkäynti, siis se josta suurin määrä ihmisiä käy sisään kirjastoon, on Elielinaukion puolella skype herunterladen pc. Haluammeko me todellakin rakentaa sen eteen vähintään 4,6 metriä korkean sillan? Kuvitelkaa miltä tämä pääsisäänkäynti näyttää Elielinaukiolta sen jälkeen.

Samaten koko kirjaston ja Sanomatalon välinen osuu muuttuu kapeaksi ränniksi. Tällaista ympäristöä kirjaston arkkitehti ei suunnitellut – eikä myöskään kaupunkisuunnitteluvirastomme arkkitehdit katutilaa suunnitellessaan. Tämä on myös keskeinen kulkuväylä sekä Musiikkitalolle että Kansalaistorin tapahtumiin.Sama koskee myös toista siltavaihtoehtoa. Kansalaistorin avoimuus muuttuu ratkaisevasti.
Luotan siihen että huomenna koko lautakunta tekee viisaan päätöksen ja tukee tunnelivaihtoehtoa.

Taiteen perusopetuksesta / Kulttuurijaosto 14.12.2017

Viime viikon torstaina Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto kokousti ja teki ensi vuodelle tärkeitä rahoituspäätöksiä. Jaoimme yhteensä noin 12,6 miljoonaa euroa teattereille, tanssiryhmille, festivaaleille, sirkukselle, kuvataiteelle ja taiteen perusopetukselle.

Jaettava summa kasvoi kokonaisuutena hiukan viime vuodesta. Mm. Tanssin talo sai sovitusti 176000 euroa enemmän kuin viime vuonna, jotta voivat suunnitella toimintaansa nyt kun talon rakentamispäätökset ovat valmiit. Muut lisäykset olivat pieniä, mutta tärkeitä ja kertovat usein vuosikausien hienosta työstä kengännauhabudjettia venyttäen. Itse iloitsen erityisesti mm. Koko Jazzin saamasta 10000 euron ja Huuto-gallerian 17000 euron lisäyksestä. Samaten molemmat barokkiorkesterimme (HeBO ja FiBO) saivat ansaitusti kympit lisää.

Mutta aivan kaikki eivät saaneet lisää rahaa: valtionosuutta nauttivien teattereiden tukisumma säilytettiin entisellään jo (ainakin) kolmatta vuotta – eli näiltä ammattiteattereilta efektiivisesti nipistettiin indeksin verran, ja valtionosuuden piirissä olevilta musiikkioppilaitoksilta siirrettiin tukea muille taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille Download photos van iphone naar windows. Tämä on herättänyt keskustelua. Mitä on taiteen perusopetus? Mitä ovat VOS-musiikkioppilaitokset?

Taiteen perusopetuksella tarkoitetaan kouluajan ulkopuolella järjestettävää opetusta erityisesti lapsille ja nuorille. Taiteen perusopetus on pitkäjänteistä, laadukasta ja tavoitteellista. Siitä säädetään lailla (633/1998) ja asetuksella (813/1998).

Opetus taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa on Opetushallituksen määräämien opetussuunnitelman perusteiden mukaista. Taiteen perusopetuksen oppimäärät jakautuvat laajaan ja yleiseen.

Oppilaitoksissa opiskellaan musiikkia, tanssia, sanataidetta, teatteri- ja sirkustaidetta, kuvataidetta, käsityötä, arkkitehtuuria ja audiovisuaalista taidetta.

Opetuksen lainmukaisuus edellyttää, että opetuksen järjestäjällä on joko kunnan hyväksymä ja vahvistama opetussuunnitelma tai opetus- ja kulttuuriministeriön lupa taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Opetustuntikohtaisen valtionosuuden edellytys on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa.

Huh, olipa jargonia download the photo software for free. Sama suomeksi?

VOS tarkoittaa valtionosuutta, eli valtio tukee sovitun tuntimäärän mukaisesti. Tunnille on olemassa laskennallinen yksikköhinta (77,14/78.78€), josta valtionosuus on 57% (eli n. 45€).

Taiteen perusopetus on korkeatasoista ja suunnitelmallista. Sen laatua valvotaan sillä että opetusta antavalla koululla täytyy olla kunnalta tai valtiolta saatu lupa antaa taiteen perusopetusta.

Taiteen perusopetus ei ole vain musiikkia, vaan sisältää koko taiteen kirjon sanataiteesta arkkitehtuuriin.

Ja tämän kirjoituksen ytimen osalta ehkäpä tärkeintä: opetus jakaantuu laajaan ja yleiseen oppimäärään. Näiden kahden ero on ensinnäkin määrässä: laajan oppimäärän opinnot sisältävät 1 300 opetustuntia, ja yleisen oppimäärän 500 opetustuntia, jotka jakaantuvat 10 opintokokonaisuuteen.

Kaupungin näkökulmasta tärkeä huomio on se että laajan oppimäärän musiikkiopistot saavat tukea sekä kaupungilta että valtiolta word snack. Yleisen oppimäärän opetusta antavat opinahjot saavat tukea lähinnä vain kaupungilta.

Helsingin kulttuurikeskus tekee erinomaista selvitys- ja tutkimustyötä. Sen pohjalta virkamiehet esittävät muutoksia meille päättäjille. Tästä linkistä löytyy Helsingin selvitys taiteen perusopetuksen kehittämistarpeista. Kaikki tämän blogin myöhemmät kuvaajat ovat ko. selvityksestä, johon kannattaa perehtyä jos asia kiinnostaa.

Mitä tuossa selvityksessä sitten erityisesti havaittiin?

1. Helsingissä on havaittavissa varsin selkeitä alueellisia eroja taiteen perusopetuksen osallistumisessa.
2. Monissa taiteenlajeissa tyttöjen osuus oppilaista on korostunut.
3. Julkinen rahoitus ja samalla oppilasmäärät painottuvat musiikin opetukseen.

1. Alueelliset erot
TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_95_of_100_
Jakomäessä taiteen perusopetuksen piirissä 5% lapsista ja nuorista install ard buffet app for free download german. Kulosaaressa lähes 50%.
TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_21_of_100_
TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_20_of_100_
Kuvaajista näkyy selvästi tietenkin alueiden sosioekonominen rakenne. Mutta sen lisäksi taiteen perusopetuksen osallistumiseen vaikuttaa kysynnän lisäksi tarjonta. On varsin ymmärrettävää että siellä missä on enemmän opinahjoja, on myös enemmän osallistujia:
TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_41_of_100_Selvityksen mukaan:

Musiikin taiteen perusopetuksen kohdalla alueen opetustarjonnalla ja oppilaaksi hakeutumisella on varsin selvä yhteys. Eniten musiikin oppilaita oli Etelä-, Keski- ja Länsi-Helsingin alueilla, joissa myös annettiin suhteellisesti eniten opetustunteja. Lisäksi Pohjois-Helsingissä Itä-Pakila erottuu alueena, jossa oppilaaksi hakeutuminen oli suurta ja opetustunteja annettiin paljon. Osassa Itä-, Koillis- ja Pohjois-Helsinkiä musiikin taiteen perusopetuksen tarjonta oli varsin vähäistä tai sitä ei annettu ollenkaan. Näillä alueilla osallistumisaste oli Etelä- ja Länsi-Helsinkiä moninkertaisesti vähäisempää.

Saavutettavuus on siis tärkeä osa nykyistä tasapuolisempaa ja tasa-arvoisempaa taiteen perusopetuksen kenttää.

2. Tasa-arvo

Positiivinen uutinen on se että poikien osallistuminen taiteen perusopetukseen on lisääntynyt kaikilla taiteen 2008–2014 after passion film herunterladen. Sielläkään edistys ei ole ollut tasaista:

sirkusoppilaissa poikien osuus nousi 9 prosentista 24 prosenttiin, teatterioppilaissa 13 prosentista 26 prosenttiin ja tanssioppilaissa 5 prosentista 9 prosenttiin. Valtionosuusjärjestelmään kuulumattomissa musiikkioppilaitoksissa poikien osuus kasvoi 46 prosentista 55 prosenttiin. Valtionosuutta saavissa musiikkioppilaitoksissa sekä visuaalisten taiteiden oppilaitoksissa poikien osuus pysyi lähes samana (39–40 % vuonna 2014).

TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_22_of_100_

3. Musiikin korostunut asema rahoituksessa

Taiteen perusopetus, ja sen tuki, on laajentunut vasta viime vuosikymmenellä kattamaan muitakin taiteenlajeja. Helsinki aloitti esim. tanssin tukemisen muistaakseni vasta vuonna 2010.

Tästä syystä perinteisesti tukea on saanut eniten musiikki. Ja musiikin lajeista perinteisesti tietenkin eniten klassinen musiikki, jota suurin osa valtionosuuksia nauttivista musiikkiopistoista pääosin opettaa microsoft word für pc kostenlos downloaden vollversion deutsch. Erityisesti valtion tuki on huomattavan voimakkaasti painottunut musiikille:
TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_62_of_100_
Mutta myös kaupungin avustuksista valtaosan saa musiikki, ja kaupungin avustuksistakin suurimman osan valtionosuuksia nauttivat musiikkiopistot. Ensi vuonna, tehdyn leikkauksen jälkeen, kaupungin tuki VOS-musiikkiopistoille on 2,98 miljoonaa euroa. Muille musiikkioppilaitoksille 0,8 miljoonaa euroa.
TPOselvitys_kupo_kevat_2016_copy__page_62_of_100_

Selvityksen perusteella kulttuuritoimemme ehdottikin seuraavia toimenpiteitä:

1. Lisätään opetuksen saatavuutta
2. Tasapainotetaan opetuksen alueellista tarjontaa väestömuutokset huomioiden
3. Vahvistetaan opetuksen sukupuolista tasa-arvoisuutta
4. Lisätään monimuotoisuutta taiteen perusopetuksessa

Juuri näihin tavoitteisiin viime viikon päätöksellä pyrittiin Download arduino for free.

1. Saatavuutta/saavutettavuutta parannettiin mm. tukemalla lisää Resonaaria, joka tekee työtä erityislasten taidekasvatuksen parissa.
2. Alueellista tarjontaa parannettiin tukemalla oppilaitoksia muualla kuin Etelä-Helsingissä. (mm. Pitäjänmäki, Pohjois-Helsinki, Vuosaari, Itäkeskus, Pukinmäki)
3. Lisättiin mm. Apinatarha / Kinetic Orchestra:n tukea, joka tukee pojille suunnattua taiteen perusopetusta ja Jamkicks, joka harjoittaa poikien suosimaa bänditoimintaa.
4. Tuettiin lisää taiteen perusopetusta monilla aloilla: nykytanssia, arkkitehtuuria, musiikkiteatteria, monitaiteisuus, kuvataide, käsityö, teatteri.

Useimmissa tapauksissa perusteita per hakija oli useita. Esimerkiksi:

Suomen musiikkikasvatuskeskus ry:n toiminta-avustusta nostetaan 7 700 eurolla 80 000 euroon maahanmuuttajille suunnatun toiminnan tukemiseksi sekä ryhmäopetuksen kehittämiseksi free build-up games download full version. Nostolla huomioidaan toiminta matalan osallistumisen ja rahoituksen alueella Itäkeskuksessa ja tuetaan musiikin yleisen oppimäärän opetusta. Toiminta toteuttaa tasa-arvon, moninaisuuden ja saavutettavuuden arviointiperusteita.

Päätöksen perusteet jokaisen tuen saajan kohdalta ovat löydettävissä täältä

Helsinki ei siis leikannut taiteen perusopetuksesta. Me suuntasimme rahaa uudelleen, satsaten vähän lisää niille toimijoille, jotka harkinnan perusteella toteuttavat julki lausuttuja tavoitteitamme parhaiten.

Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö VOS-musiikkiopistot tekisi hyvää ja tärkeää työtä. Tekevät. Ja ne saavat yhä tämänkin päätöksen jälkeen 2,98 miljoonaa euroa tukea kaupungilta vuodessa. Sen lisäksi ne saavat valtiolta 11,2 miljoonaa euroa. Niiden julkinen tuki 2018 on siis yhteensä noin 14 miljoonaa euroa.

Some-keskusteluissa mainitaan useimmiten Helsingin tuen alentuminen viidellä prosentilla minecraft for android kostenlos downloaden. Mutta tämä on tosiaan vain Helsingin osuudesta. Kokonaisuutena oppilaitosten julkinen tuki laskee 0,5-1,6% ja jos huomioidaan lukukausimaksutkin, niin tulojen pudotus on 0,4-1,1%, keskimäärin -0,8%.

Kannattaa muistaa että samaan aikaan musiikin yleistä oppimäärää tarjoavat laitokset saavat tukea vain Helsingiltä ja summa on 0,8 miljoonaa euroa.

Minun on helppo perustella julkisesti tekemäämme päätöstä. Se on oikeudenmukainen ja laajentaa taiteen perusopetuksen piiriin pääsevien lasten ja nuorten joukkoa Helsingissä. Se pohjaa huolelliseen selvitystyöhön ja on hyvin perusteltu. Se on toivottavasti askel entistäkin laajemman ja kattavamman taiteen perusopetuksen tiellä. Toivottavasti 2020-luvulla yhä useampi lapsi ja nuori on taideharrastuksen piirissä.

Tämän kaiken todettuani on pakko myöntää että Helsinki käyttää todella vähän rahaa per asukas taiteen perusopetukseen minecraft handy kostenlos downloaden. Vain hiukan yli 8€, kun Espoossa vastaava luku on 19,1 euroa ja Vantaallakin 17,8 euroa.
(Luvut eivät täysin vertailukelpoisia, mutta antavat kyllä oikean mittakaavan.)Helsingin tulisi tulevaisuudessa nostaa taiteen perusopetuksen tukea kaikille toimijoille. Mutta sen tulee samanaikaisesti toteuttaa myös taiteen perusopetuksen rakennemuutosta. Kulttuurijaoston päätös oli hyvä ja perustui laajaan näkemykseen taiteen perusopetuksen tilasta ja kehitystarpeista Helsingissä.