kklk 11/2012 11.12.2012

Huomenna on tämän kulttuuri- ja kirjastolautakunnan viimeinen kokous. Lista liitteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Listalla on paljon asiaa ja kokouksen jälkeen lautakunta käy syömässä neljän vuoden rupeaman päätteeksi!

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste

Merkittävin huomio lienee se että talousarvion mukaisia tuloja (2 931 000 euroa) on kirjanpidon mukaan kertynyt 4 989 224 euroa. Toteutumisprosentti siis 149. Tästä puolestaan seurasi se, että kirjasto- ja kulttuurilautakunta esitti kaupunginhallitukselle kirjaston käyttötalousarvion määrärahojen korotusta. Tämä saatiin.

Toiminnallisella puolella luvut ovat ok:

Vuoden 2012 tammi- lokakuun kumulatiivinen lainaus oli 7 793 438 lainaa, mikä on 145 192 lainaa (1,8 %) vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2011. Kirjastokäyntejä oli 5 725 214, mikä on 73 714 (1,3 %) kävijää enemmän kuin tammi-lokakuussa 2011. Verkkokäyntejä oli lokakuun loppuun mennessä kertynyt 5 771 113, kun edellisvuonna niitä oli 5 643 885 (2,3 %).

Kaupunginkirjaston yhteenlasketut aukiolotunnit lokakuun lopussa oli 83 781 tuntia.

Kaupunginkirjastolle on vuodeksi 2012 vahvistettu kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta, toinen on aukiolotunnit ja toinen on kirjastokäyntien ja verkkokäyntien yhteismäärä. Aukiolotunteja ennustetaan kertyvän 99 700 tuntia, mikä on 6 100 tuntia enemmän kuin asetettu tavoitetaso on.

Kirjastokäyntien ja aukiolotuntien ennakoitua suurempaan kertymään vaikuttaa osaltaan myös Töölön kirjaston remontin siirtyminen vuodelta 2012 vuodelle 2014.

Lainoja ennustetaan kertyvän 9,3 miljoonaa, mikä on hieman yli talousarviossa asetetun tavoitetason (9,0 milj.).

3 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2013 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok.

Aikataulun muutoksesta johtuen kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousmäärärahoihin varattu ja menoissa säästetty 300 000 euron määräraha tulisi siirtää vuodelle 2013.

4 Vuoden 2013 investointimäärärahojen ylitys kaupunginkirjaston osalta

ok. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2012.

5 Toimivaltuuksien myöntäminen kaupunginkirjaston sisältöpalvelut osaston kirjastotoimen apulaisjohtajalle

ok. Siirrämme toimivaltuuksia ”verkkokirjasto- ja hallintopalvelujen osastopäälliköltä” ”sisältöpalvelut -osaston kirjastotoimen apulaisjohtajalle”. Huh.

YHTEISPALVELUT

1 Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste

Kokonaisuutta arvioiden on hyvin todennäköistä, että kulttuurikeskuksen menot ylittävät budjetoidut vuonna 2012. On muistettava, että kolmen viime vuoden aikana kulttuurikeskus on säästänyt noin puoli miljoonaa euroa eikä kustannustason nousua ole kompensoitu.

Ylityksen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Tämä johtuu edellä esitetyistä kirjanpitojärjestelmän tietoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä sekä siitä, että osa kuluista on vahvasti loppuvuosipainotteista.

ok. Tuleva lautakunta joutuu tekemään rakenteellisia muutoksia ja leikkauksia. Ei tule mukava kausi 2013-. Me ollaan sentään voitu kasvattaakin joitain momentteja.

Pienenä sivuhuomiona:

Kaikkiin taloihin hankitaan langattomat mikrofonit.

Tämä on melko merkittävä kustannus. Ja johtuu siis siitä että se taajuuskaista, jolla nykyiset langattomat mikrofonit toimivat, on myyty mobiililaajakaistan käyttöön 2014 alkaen. Olisi varsin reilua, jos kohtuullisen pienillä budjeteilla toimivien kulttuuritoimijoiden tappiot järjestelmien uusimisesta otettaisiin huomioon, mobiililaajakaistan olettaisi kuitenkin tuottavan valtiolle varsin merkittävästi lähivuosisatoina.

KULTTUURIPALVELUT
1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta virkamiesten ja asukkaiden välisen tiedonkulun parantamiseksi

ok.

Note to self: valtuustoaloitteen kannattaa ennemmin olla spesifi kuin ”En halua yleistää mitään tiettyä virastoa” -tyyppinen.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen Helsingin kaupungin ja Helsingin alueella sijaitsevien taidekorkeakoulujen yhteistyön lisäämisestä

Lautakunnan jäsen Alina Mänttäri-Butlerin aloite. Vastaus on ihan ok, mutta voisihan tähän jotain konkreettisempaakin kirjoittaa esim. tilojen väliaikaiskäytön suhteen.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä asukastilojen järjestämisestä ja kulttuuri- ja asukastila Mellarin toiminnasta

ok.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ensi vuoden talousarvioon 500 000 euron määrärahan uuden kirjastorakennuksen suunnittelua varten Mellunmäkeen. Ajatuksena on, että tulevaan tilaan voisi sijoittua kirjaston lisäksi muitakin toimijoita mukaan lukien asukasjärjestöt.

Suunnittelua koskevissa keskusteluissa on ollut mukana myös Mellunmäki-seuran puheenjohtaja. Tarkoituksena on ollut etsiä tilaratkaisu, jossa sekä uusi kirjasto että kaavamuutoksen toteutuessa uudet tilat tarvitseva asukastila Mellari voisivat toimia yhdessä.

Tässä on varmasti yksi tulevaisuuden lähikirjastojen ydintoiminnoista.

3 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2013 sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen

ok.

Taide- ja kulttuurilaitosten avustuksiin on kaupunginhallituksen 28.11.2012 vahvistamassa talo- usarviossa vuodelle 2013 varattu yhteensä 16 881 000 euroa. Määrärahan lisäys vuoteen 2012 verrattuna on 955 000 euroa.

Vaalivuoden budjetti. :) Koko paketti löytyy täältä. Onpahan ainakin jotain mistä sitten ensi vuonna leikata. Lautakunnan tanssimyönteisyys näkyy ehdotuksessa selvästi:

Määrärahan kohdentamisessa kaikkien avustuksensaajien tuen tasoa ehdotetaan nostettavaksi (2,2 %), lisäksi erityisenä painotuksena ovat tanssi sekä yhteisölliset erityishankkeet.

Muiden toimijoiden kohdalla avustuksia on korotettu noin 2,6 % (teatterit ja sirkus) tai 17,1 %:a (tanssiyhteisöt). Tanssiyhteisöjen suurempi korotus johtuu lisämäärärahojen painotuksesta.

Painotus tarkoittaa suomeksi kulttuuripolitiikkaa.

4 Kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-avustukset vuodelle 2013

ok. Lautakunnan jaoston esityksessä on monia pieniä muutoksia tähän vuoteen. Toivoin jaostolta hiukan aiempaa tarkempaa avustusten läpikäyntiä ja nyt sitä saatiin.

Toiminta-avustuksista siirrettiin lähikulttuuriavustuksiin monia pitkäaikaisia toimijoita, joiden avustus on kohtuullisen pieni ja toisaalta toiminta sen laatuista, että sitä voitaisiin tukea myös lähikulttuuriavustusten kautta. Lähikulttuuriavustukset, joita myönnetään ”taidetapahtumien ja esitysten järjestämiseen tai kaupunginosien kulttuurihankkeisiin Helsingissä”, voivat olla näille yhdistyksille jopa parempi tapa hakea tukea. Ainakin se kannustaa yleisemmin vaikuttavaan kulttuuritoimintaan pelkän oman piirin harrastamisen sijaan. Mites olisi vaikka puhallinorkestereiden yhteinen kesäkonserttien sarja ympäri kaupungin? Tukea kapujen palkkioihin, ilmoituksiin ja kuljetuskustannuksiin?

Mielestäni tällainen kaikkien avustustensaajien ja avustuskriteerien arviointi pitäisi olla säännöllinen prosessi ja osa lautakuntakautta. Esim. lautakuntakauden puolivälissä siten, että lautakunta voi pari vuotta tutustua kenttään ja puolivälissä sitten justeerata avustusjärjestelmää uuden poliittisen tasapainon toivomaan suuntaan. Tämä voi tarkoittaa toki myös avustusten leikkaamista, jos lautakunnan enemmistö sitä toivoo. Toivottavasti ei toivo.

Pääperusteeni tähän toiveeseen on se, että kulttuurin kenttä elää, muuttuu ja kehittyy selvästi avustusjärjestelmiä ketterämmin. Myös avustusten tulee seurata aikaansa. Räikeimmin epäsuhta näkyy klassisen musiikin tuissa, mutta myös tanssin ja puheteatterin suhde on ongelmallinen. Myös ensi kaudella eteen tulevat leikkaukset olisi mahdollista toteuttaa sivistyneemmin, jos järjestelmään olisi ”sisäänrakennettuna” muutosmekanismi. Vaikka Englannissa toteutetut kulttuurin leikkaukset olivat kipeitä ja tuhoisia, olisi mekanismissa kuitenkin ehkä jotain tutustumisen arvoista. Juustohöylällä säästäminen on huonoin tapa.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 11. jako

ok.

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 11. jako

ok. Taas enemmän export- kuin import-hakemuksia. Täytyisi jotenkin saada tuottajille tiedoksi että myös tuontiin voi saada tukea!

7 Vuoden 2012 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Hahaa! Tää on kivaa. :) Keskustelu on tavannut olla eläväistä ja palkitut jutut hienoja! Kansan ääntäkin kuullaan!

Vuoden 2012 Helsingin kulttuuritekoa sai äänestää netissä Anna kulttuurin värittää –sivustolla. Ehdotuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 927 kappaletta.

Vuoden 2011 Helsingin kulttuuriteko –palkinto myönnettiin Ravintolapäivälle. Vuonna 2010 palkinnon sai We Love Helsinki –kaupunkikulttuuritapahtuma ja vuonna 2009 palkinnon saivat Suvilahden graffitiaidan toteuttajat.

8 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

ok.

Osa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vuoden 2012 aikana myöntämistä kohde- ja kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan tarkoitetuista avustuksista palautuu tai on palautunut, koska produktiot ovat joko peruuntuneet tai ne siirtyvät vuoden 2013 puolelle.

Jotta avustusmäärärahat voidaan käyttää loppuvuoden aikana, vaikka lautakunnan kokouksia ei enää ole, ehdotetaan päätösvallan siirtämistä edellisten vuosien tapaan vs. kulttuurijohtajalle vuoden 2012 viimeisten, jakamatta jäävien avustusmäärärahojen osalta.

Lautakunta on vuosittain delegoinut lähikulttuuriavustusten päätöksenteon kulttuuripolitiikan osastopäällikölle. Maaliskuun loppuun 2013 vs. kulttuurijohtaja vastaa myös kulttuuripolitiikan osaston päätöksenteosta.

9 Avustusten arviointiperusteiden päivittäminen

ok.

Tärkeä huomio mm. kohdeavustuksissa on se että ”laatuun on voitava ottaa kantaa”.

Lisäksi kohdeavustusten kohdalla on merittävä lista tahoista, joille tukea ei tulla myöntämään:

Ei myönnetä seuraaville:
– galleriat
– opinnäytetyöt
– julkaisut
– kilpailut
– juhlat
– yksittäiset konsertit
– elokuvatuotannot
– uskonnolliset tilaisuudet
– poliittiset tilaisuudet
– suljetut tilaisuudet
– esitelmät ja seminaarit
– työpajat ja kurssit
– kulttuurikeskuksen omat ja
yhteistyötilaisuudet

Näistä monet ovat toki perusteltuja. Eihän uskonnollisia, suljettuja tai poliittisia tilaisuuksia kulttuurin rahoilla kannata edistää.

Mutta toisaalta miksei galleriatoimintaa tueta? Tai jos vaikkapa joku tuottaa helsinkiläisestä kulttuurista kertovan julkaisun tai järjestää kulttuurin tulevaisuutta pohtivan seminaarin? Myös rajaus yksittäisistä konserteista on ongelmallinen ja siitä on välillä perustellusti poikettukin.

Ja toivon todella että ensi vuonna kulttuuri- ja kirjastolautakunta ei sitten rajauksensa mukaisesti myönnä tukea Via Crucikselle, kuten se on myöntänyt, vaikka uskonnollisiin tilaisuuksiin ei tukea pitäisi tippua…

10 Puistola-Seura ry:n oikaisuvaatimus

ok. Se, että tukea on saanut ”kauan”, ei ole kovin hyvä peruste saada tukea. Päätös on linjassa muiden vastaavien kanssa.

11 Poimintoja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan nelivuotiskaudelta

Kylläpä neljä vuotta kului nopeasti! Vastahan mä olin 16!

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on kokoontunut vuosina 2009 -2012 yhteensä 41 kertaa. Lautakunnan keskuudestaan valitsema avustusjaosto kokoontui 17 kertaa. Se käsittelee ja päättää muun muassa taide- ja kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen toiminta-avustuksia, taideapurahoja sekä kulttuuripalkintoja.

Lautakunta on tehnyt yhteensä 715 päätöstä ja antanut 115 lausuntoa.

Lausuntoja on annettu muun muassa lähipalveluihin liittyvistä kulttuuriasioista, nuorten ja vanhusten asioista, tanssin tukemisesta, Helsinki-Vantaa-selvityksestä, opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategiasta 2020, kaupungin kulttuuritoimen organisaatioselvityksestä, Guggenheim-hankkeesta ja virkanimityksistä.

Tanssin toimijoita kuunnellessa ei välttämättä uskoisi että:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on satsannut kautena 2009–2012 erityisesti tanssiin, jonka tuki on kauden aikana lähes kolminkertaistunut.

Mutta kiitokset kaikille lautakuntalaisille ja puheenjohtajille neljästä vuodesta! Mielestäni lautakuntatyöllämme oli vaikutusta lopputulemaan. Tanssin, kohdeavustusten ja lähikulttuuriavustusten kehitys lämmittää erityisesti. Ja kulttuuristrategian valmistelu oli merkittävää. Kiitos! Ensi vuonna oma kunnallispoliittinen työni jatkuu kaupunginhallituksesta käsin. Vihreiden edustajina kulttuurilautakunnassa tulevat vaikuttamaan Johanna Sumuvuori (pj) ja Jukka Relander.

kklk 10 / 13.11.2012

Yllättävän lyhyt kokous tulossa tiistaina. Tämä johtuu siitä, että saimme budjettineuvotteluissa lisää rahaa ensi vuodelle, siksi päätämme avustuksista vasta joulukuun kokouksessa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

Kirjastotoimen apulaisjohtaja Mikko Vainiolle myönnetään ero 1.11. alkaen, koska hän siirtyy Vantaan kirjastopalveluiden johtajaksi.

2 Kirjastotoimen johtajan viran täyttäminen

Tälle vuodelle on osunut useampia isoja virkanimityksiä. Tässä ihan loppusuoralla vielä valitsemme uuden kirjastotoimenjohtajan. Meistä Vihreistä haastattelut tehneeseen työryhmään osallistui lautakunnan pj. Anni Sinnemäki, joten minulla ei ole tähän asiaan esittelytekstiä enempää kerrottavaa.

Esittelijä ehdottaa että kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtajan 1.2.2013 avoimeksi tulevaan virkaan valitaan yhteiskuntatieteiden maisteri Tuula Haavisto. Hänestä kerrotaan seuraavaa:

Hakija Tuula Haavisto on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1983 pääaineena kirjastotiede ja informatiikka sekä sivuaineina kunnallispolitiikka, sosiologia ja kotimainen kirjallisuus.

Hän on toiminut vuodesta 2006 alkaen Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtajana tehtävänään johtaa ja kehittää kaupungin kirjastopalveluita. Hän työskenteli toiminimellä kirjastoalan free lancerina 1997 – 2007. Hän on toiminut Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajana vuosina 1987 – 1997 ja ympäristöministeriössä suunnittelijan ja kirjastonhoitajan tehtävissä vuosina 1984 – 1987. Hän on myös toiminut Seutusuunnittelun keskusliitossa informaatikkona 1981 – 1984 sekä Suomen Akatemiassa tutkimusapulaisena 1980 – 1981.

Hänen kokemuksensa hallinto- ja johtamistehtävistä koostuu suuren kaupunginkirjaston virastotason kirjastopalvelujohtajan tehtävästä ja lisäksi hänellä on tuntemusta valtionhallinnosta. Hänellä on laaja kirjastoalan kansallinen kokemus, joka koostuu valtakunnallisen kirjastoalan yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävästä sekä monipuolisista luottamustehtävistä eri kirjastoalan yhteistyöelimissä, kehittämisryhmissä ja projekteissa. Kansainvälistä kokemusta hän on kartuttanut tekemällä useita kansainvälisiä projekteja ja toimimalla eri komiteoissa. Lisäksi hän on tuottanut lukuisa julkaisuja ja kirjoittanut artikkeleita niin valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

3 Kaupunginkirjaston vuoden 2012 talousarvioin toteutumisennusta koskeva 3. ennuste

ok.

KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUT

1 Käpylän kirjaston tilojen käyttö kirjaston aukioloajan ulkopuolella

ok, suorastaan erinomaista! Tehokasta, joustavaa ja alueen asukkaita huomioivaa tilojen käyttöä! Juuri näin!

Käpylän kirjasto avattiin remontin jälkeen täysin uudistettuna elokuussa 2011. Reilun vuoden kestäneen remontin aikana koko kirjastotila muutettiin toimivammaksi ja ilmeeltään värikkäämmäksi. Jo paljon ennen remonttia Käpylän kirjaston ja käpyläläisten järjestöjen piirissä heräsi ajatus mahdollisuudesta käyttää kirjaston tiloja kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella perjantai- ja lauantai-iltaisin sekä sunnuntaina. Ratkaisu edellyttäisi, että kaupunginosayhdistysten ja järjestöjen puheenjohtajilla tai muilla luottohenkilöillä olisi omat avaimet kirjaston tiloihin. Remontti tehtiin tämä tila- ja palveluidea mielessä pitäen.

Toivottavasti tämä kokeilu laajenee nopeasti myös muualle kaupunkiin!

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok. Tanssin talo ry. on saamassa jotain aikaan! Tanssin juhlaa -gaalaa pukkaa! Hyvä että Tanssin talo etenee pienin askelein.

2 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 10. jako

ok.

3 Vuonna 2013 myönnettävien avustusten yhteiskuulutus

ok.

kklk 9/2012 16.10.2012

Huomenna on kulttuuri- ja kirjastolautakunnan viimeinen kokous ennen vaaleja. Mahtaa olla kuuma tunnelma kun kaikki poliitikot ovat jo aivan vaalipsykoosin vallassa.

En valitettavasti itse pääse huomenna työkiireiden takia paikalle ja minua sijaistaa Mikael Vakkari. Esityslista liitteineen löytyy täältä.

Olen raportoinut viimeiset kolme vuotta kaikista kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksista täällä blogillani. (Ne löytyvät helposti täältä.) Tarkoituksena paitsi parantaa oman perehtymisen laatua, myös avata päätöksentekoa ja tehdä siitä omalta osaltani avoimempaa.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Esitys kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok. Ns. positiivinen ongelma – kaupunginkirjasto on saanut enemmän ulkopuolista rahoitusta kuin mitä oltiin talousarviota tehdässä osattu ennakoida.

Vuodelle 2012 vahvistetussa talousarviossa on Tukiin ja avustuksiin valtiolta ja EUlta budjetoitu yhteensä 995 000 euroa, mutta käyttömenojen budjetoinnissa ei ole voitu ottaa korottavasti huomioon ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia projekti- ja hankekustannuksia.

Ulkopuolisen rahoituksen ylitysoikeuden perustana on opetusministeriöltä (OKM), EUlta, ELY – keskukselta ja muilta tahoilta saatu, vuonna 2012 käytettävissä oleva rahoitustuki, kaikkiaan yhteensä 3,02 miljoonaa euroa, johon sisältyy 1,28 miljoonaa euroa aikaisemmin saatua, mutta vuodelle 2012 käytettäväksi siirtynyttä rahoitusavustusta.

SISÄLTÖPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen kirjastojen ja sadutuksen ottamisesta monikulttuurisuustyöhön

ok. Päivi Lipposen (sdp) valtuustoaloite. Hän ehdottaa että kirjastoissa voitaisiin järjestää monella kielellä ”sadutusta”, jossa lapsi itse on tarinan keksijänä ja kertojana. Vastauksessa sadutusta luvataan kokeilla osana monikielistä lastenkirjastotyötä. Kuulostaa ihan hyvältä idealta.

YHTEISPALVELUT

2 Vuoden 2012 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste

ok. Talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa. Näyttää ihan normaalilta. Tulojen toteutumisprosentti tällä hetkellä on 63,9%. Viime vuonna samaan aikaan toteutuma oli 85,3%. Jos olisin paikalla, kysyisin mistä johtuu ja seuraako vajeesta mitään ongelmia, esim. lisämäärärahatoiveita.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien vanhojen arvorakennusten kulttuurikäyttöä ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia

ok. Mari Holopainen toivoo kulttuuristrategiaan liittyneessä ponnessaan vanhojen rakennusten kulttuurikäyttöä.

Mikäpä siinä. Mulla alkaa vaan henkilökohtaisesti olla mitta täynnä tätä ”kulttuurikäyttöä”. Se kun tuntuu olevan poliitikkojen ja virkamiesten automaattivastaus kun on mikä tahansa vanha mörskä jolle ei keksitä oikein mitään järkevää käyttöä.

Kun siihen kulttuurikäyttöönkin tarvitaan rahaa. Ja jos se kulttuuriraha laitetaan seiniin, vaikka vanhoihinkin, niin sitten se on helposti pois kulttuuritoiminnasta – ja mä ainakin haluaisin painottaa nimenomaan sitä toimintaa. Ja sitä pitäisi taas olla erityisesti esim. kouluissa, joissa seinät ja yleisö olisi jo valmiiksi kunhan olisi vaan rahaa niihin esityksiin.

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta koskien mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoittelutiloja erilaisillemusiikkiryhmille, joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä

Ok. Tuomo Valokainen alias Tumppi Varonen toivoo lisää kohtuuhintaisia bändikämppiä Helsinkiin.

Vastaus on ok:

Helsingin kaupunki voisi omien kiinteistöjensä käyttösuunnitelmien ja peruskorjauksien yhteydessä nykyistä laajemmin selvittää mahdollisuudet ottaa osa tiloista eri musiikkiryhmien ja orkestereiden harjoituskäyttöön. Tarvittavat rakennustyöt ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä ja käyttöön otettavat tilat voivat olla hyvin monentyyppisiä. Tällöin myös vuokrataso voi muodostua kohtuulliseksi.

Olen kirjoittanut aiheesta vuonna 2008 kun osallistuin ”Onks treenitilaa näkyny” -keskustelutilaisuuteen Vanhalla. Nopeasti vilkaisemalla silloinen pohdintani oli yhä ihan pätevän oloista.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako

ok.

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako

ok. Jälleen vain yksi hanke tuontia. Vois olla useampia. Miksihän esim. jazzarit tai kansanmuusikot eivät ole löytäneet tätä tukimuotoa?

5 Valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraiset hankkeet

ok. Tämä on jatkoa toukokuussa tekemällemme päätökselle.

Taustalla on viime syksyn budjettineuvotteluissa VOS-teattereille saatu lisärahoitus. Päätimme käyttää tämän lisärahan “kohdentavasti” emmekä vain jakaa sitä tasan kaikille teattereille.

Innoittajana jakoperusteissa on ollut ns. “Lyonin malli”, joka tarkoittaa sitä että osa vakiintuneiden teattereiden (ja siellä myös oopperan) rahoituksesta on sidottu teatterin “seinien ulkopuolella” tapahtuviin yhteisöllisiin hankkeisiin. Virkamieskielellä: “hankkeilta edellytetään alueellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta”. Ja suomeksi se näyttää sitten esim. tältä:

Pöllö Siipirikko on lapsille suunnattu nukketeatteriesitys, jossa käsitellään avioeroon liittyviä tunteita lapsen oman kokemusmaailman kautta. Johtolankana on lapsen tässä ja nyt -kokemus ja mutkaton suhtautuminen tapahtumiin. Kiertue toteutetaan viidellä eri ala-asteelle Helsingin lähiöissä. Esitysten jälkeen näyttelijät keskustelevat aiheesta lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi 15.5.2012 Nukketeatteri Sampolle 25 500 euron avustuksen Voimauttava nukketeatteri -hankkeelle. Kyseessä on elämyksellinen taidehanke, jonka lopullisiksi kohderyhmiksi valikoituivat Sosiaaliviraston sijaisperhetoiminnan piirissä olevat Itä-Helsingin lähiöalueiden lapset ja huostaan otetut nuoret sekä Myllypuron vanhustenkeskuksen osasto 5:n vanhukset.

Just näin. Tätä haettiin ja saatiin. Nyt sitten täytyy saada selville millainen kokemus oli sekä vastaanottajille että tekijöille. Toivottavasti hyvä ja näitä hankkeita voisi olla tulevaisuudessa lisää. Siellä Lyonissa, josta idea on napattu, tällainen toiminta on käsittääkseni käytännössä pakollista kaikille julkista tukea nauttiville taidelaitoksille.

6 Taideapurahat vuodelle 2012

ok. Päätös julkistetaan 13.11.2012. Puheenjohdin avustusjaoston kokouksen, jossa apurahat jaettiin. Kohdistimme kirjallisuuden apurahoja hiukan alkuperäistä esitystä enemmän nuoremmille kirjailijoille.

7 Vuoden 2012 kulttuuripalkinto

Lautakunta on aina käynyt eläväistä keskustelua kulttuuripalkinnon saajista. Ja lautakunta on vaikuttanut aktiivisesti siihen kenelle palkinto annetaan. Avustusjaostossa aihetta jo jonkin verran käsiteltiin. Hyvä voittaja on varmasti tulossa! :) Palkinnon saaja julkistetaan myös 13.11.2012.

8 Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön vuokratukihakemus vuodelle 2012

ok. Mutta erityisjärjestely ei ole hyvä toimintatapa. Betanian vuokratuki olisi myös kohdeavustuksissa outo lintu. Osittain tässä kuitenkin toisaalta paikataan kaupungin oman tyhmän sisäisten vuokrien käytännön lopputuloksia.

Mitä olen saanut aikaan?

Olen ollut politiikassa mukana kuluvalla valtuustokaudella Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä. Onko siitä työstä ollut mitään hyötyä? Olenko saanut jotain aikaiseksi? Olisiko sijallani lautakunnassa voinut olla kuka tahansa?

Muutama asia viime vuosilta, joihin olen vaikuttanut.

1. Tanssin Stoa

Tein helmikuussa 2010 aloitteen kulttuurikeskus Stoan ohjelmiston muuttamisesta yhä enemmän tanssin suuntaan. Halusin tällä omalta osaltani edistää Tanssin talo -hanketta, joka oli junnannut paikallaan.

Aloitteestani seurasi konkreettisesti se, että kulttuuritalojen saleja avattiin tanssin harjoituskäyttöön esim. kesälomien aikaan. Ehdotukseni siis paransi kaupungin tilojen käytön tehokkuutta ja tarjosi tanssijoille työtiloja. Lisäksi Stoan pienemmän salin käyttöä siirrettiin opetuksesta esityskäyttöön.

Pieni mutta konkreettinen muutos. Myös Tanssin talo -keskustelun pitäminen vireillä oli tärkeää.

2. Poliittisten kulttuurijärjestöjen tuen leikkaus

Helsingin kulttuuribudjetissa kummitteli aina vuoteen 2010 saakka poliittisia kulttuurijärjestöjä. Ne olivat todellisia menneisyyden haamuja – rahaa, jota jaettiin Rkp:n, Vasemmistoliiton, Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien ”kulttuurijärjestöille” vain poliittisin perustein.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vihreän puheenjohtajan Johanna Sumuvuoren kanssa saimme väännettyä nämä tuet pois avustuksista. Noin 80000€ voitiin käyttää ”todelliseen” kulttuurin tukemiseen Helsingissä. Se ei ole kulttuuripuolella ihan pieni summa.

Muutosta vastustivat Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit. Saimme muutoksen tehtyä yhteistyössä Kokoomuksen edustajien kanssa, jotka eivät enää moista ”maan tapaa” halunneet katsella.

3. Vapaan kentän tuen tasokorotus

2011 Budjettineuvotteluissa taiteen vapaan kentän tukea nostettiin 500 000€. Prosessi lähti liikkeelle lautakunnassa tekemästäni ehdotuksesta että Kulttuurikeskus valmistelisi raamin 300 000 eurolla ylittävän talousarvioehdotuksen.

Lautakunnassa ehdotusta tukivat myös Kokoomuksen edustajat. Ja budjettineuvotteluissa tavoite saatiin läpi Vihreiden ja Sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Suuret kiitokset demarien Risto Kolaselle komppauksesta!

Tuen nosto mahdollisti esim. tänä vuonna Alppipuiston kesä -festivaalisarjan järjestämisen ja monta muuta hyvää juttua. Klubeille, pienimuotoisille tanssi- ja teatteriesityksille, festareille ja muille projektiluontoisille kulttuurihankkeille myönnetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa yli 800 000€ avustuksia. Kasvua neljässä vuodessa noin neljännes. En ole kehitykseen täysin syytön. Kohdeavustukset ovat erittäin kustannustehokas ja joustava tapa tukea kulttuuria.

Vuoden 2008 vaalisivuiltani löytyi vaalilupaus: ”Kulttuurin vapaan kentän rahoitukseen on saatava tasokorotus.”. Tämän tavoitteen eteen olen tehnyt töitä ja siinä myös onnistunut.

4. Lähikirjastojen puolustaminen

Kirjaston osalta lautakuntakautemme merkittävin päätös oli se, että torppasimme ns. ”Pajusen listan” – eli lähikirjastojen lakkautukset. Erityisesti tuosta prosessista minulle on jäänyt mieleen vierailu Tapulikaupungin kirjastossa. Vasta paikan päällä tajusi kirjaston merkityksen koko alueelle. Jos se olisi lakkautettu ”julkista tilaa” olisivat tarjonneet enää vain kaljakuppilat. Kirjoitin tuolloin blogilleni:

Yleisesti ottaen kierros vahvisti perustunnetta siitä, että kaikkia kirjastoja pitää puolustaa. Jos niitä lakkautetaan, niin sitä ei voi kyllä itselleen perustella mitenkään “palvelujen kehittämisellä” tai muulla liirumlaarumilla. Kyllä nyt on kyse nimenomaan olemassaolevan laadukkaan ja toimivan palveluverkon alasajamisesta. It ain’t broken, don’t fix it.

Tässä onnistuttiin. Yhdessä Vasemmistoliiton ja Sosiaalidemokraattien kanssa me Vihreät kaadoimme leikkauslistan myös valtuustossa. Lähipalveluista pidettiin kiinni.

5. Avoimuus

Olen kirjoittanut kaikista lautakunnan kokouksista blogilleni ja näin omalta osaltani edistänyt päätöksenteon avoimuutta. Olen vaatinut avoimuutta myös lautakunnassa. Esim. myönnetyt lähikultuuri- ja kohdeavustukset näkyvät aiempaa paremmin Kulttuurikeskuksen sivuilla. Jälleen pieni mutta konkreettinen juttu.

Vaalien aikaan kun jokainen puolue ja poliitikko paukuttaa vain omaa rumpuaan, unohtuu helposti että politiikassa ei yksin saa yhtään mitään aikaan. En minä olisi onnistunut ilman tukea Anni Sinnemäeltä ja Johanna Sumuvuorelta, jotka toimivat lautakuntamme puheenjohtajana. Emmekä me Vihreät olisi saaneet vain omine nokkinemme läpi ainuttakaan asiaa. Yhteistyökumppaneita, luottamusta ja tukea pitää olla. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa olen tehnyt yhteistyötä niin Vasemmistoliiton, Demareiden, Rkp:n kuin Kokoomuksenkin edustajien kanssa. Kiitokset heille kuluneista neljästä vuodesta. Tehtiin hyvää työtä, yhdessä.

Perehdyn asioihin, perustelen näkemykseni, olen yhteistyökykyinen ja neuvotteleva. Näillä eväillä voisi valtuustossakin saada paljon aikaan.

kklk 8/2012 18.9.

En pääse itse huomenna kokoukseen. Minua sijaistaa Mikael Vakkari. Lista on lyhyt, mutta sen ulkopuolella meille esitellään kirjastotoimenjohtajaksi hakeneita ja lautakunta keskustellee valintaprosessista.

Ja ainiin! Puheenjohtajamme Anni Sinnemäki palaa äitiyslomalta taas kokoustamaan! :)

Koko lista liitteineen löytyy täältä.

YHTEISPALVELUT

1 Kulttuurikeskuksen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän uusiminen

Kulttuurikeskuksen Timecon-työajanseurantajärjestelmä on vuodelta 1995. Nyt pitäisi hankkia uusia. 17 vuotta lienee ihan kelpo kaari järjestelmälle.

Timecon on otettu käyttöön 1995 ja se on monella tapaa vanhentunut ja hankalakäyttöinen. Järjestelmän saattaminen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ei ole mahdollista ilman, että koko järjestelmä rakennetaan uudelleen.

Nyt löydetty ja tarjottu ratkaisu on käytössä kaupunginkirjastolla, nuorisoasiainkeskuksella ja Palmialla.

Eli toivotaan että 177 871 euron hankinta kestää myös seuraavat 17 vuotta. Ainakin yleisesti ottaen vaikuttaa ihan fiksulta että lähekkäisillä virastoilla, joilla on paljon yhteistä ja limittyvää toimintaa on käytössä sama kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä.

KULTTUURIPALVELUT

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta arabikulttuuriin liittyvän toritapahtuman järjestämisestä

Päivi Lipponen ja seitsemän muuta valtuutettua esittävät että:

”Helsingin keskustassa järjestettäisiin toritapahtuma ´Marrakechin markkinat´, jonka tapahtumapaikka voisi olla Kamppi tai Hakaniemi. Tapahtumassa Arabimaiden lähetystöt ja kulttuurijärjestöt voisivat esitellä toimintaansa. Markkinoilla soisi arabimusiikki ja myynnissä olisi itämaista ruokaa ja leivonnaisia. Järjestäjänä olisivat yksityiset yrittäjät, mutta Helsingin kaupungin kulttuuritoimi olisi kokoavana voimana tapahtuman järjestämisessä.”

Taas tällainen aloite, jonka tekijöiltä on jäänyt tuore kulttuuristrategia lukematta. Kaupunki voi kyllä olla mukana tukemassa ja asiantuntijana tällaisessa hankkeessa, mutta Helsinki ei itse aktiivisesti järjestä tällaisia tapahtumia. Yleisesti ottaen tapahtumakulttuuri harvemmin toimii jos sitä ohjaillaan ylhäältä päin.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto toivomusponnesta, jossa edellytetään, että uusien kulttuurihankkeiden yhteydessä arvioidaan mahdollisuutta sijoittaa se kantakaupungin ulkopuolelle erityisesti metroradan varteen Itä-Helsinkiin

Meidän Vihreiden Tuomas Rantanen teki toivomusponnen kulttuurihankkeiden sijoittamisesta kantakaupungin ulkopuolelle.

Kulken vastauksessa todetaan strategian mukaisesti:

Jatkossa kulttuurikeskus pyrkii edesauttamaan kulttuuripalvelujen järjestämistä enenevässä määrin avustustoiminnan kautta sen sijaan, että toteuttaisi sellaisia uusia kulttuurikeskuksia, joiden toiminnasta kaupunki olisi yksinomaisessa vastuussa. Kulttuuritoimintaa metroradan varrella on tuettu esimerkiksi kulttuurin avustusjärjestelmän kautta.

Tuomaksella on takana ihan oikea ajatus – kulttuuria pitäisi olla saatavilla joka puolella kaupunkia. En vaan ole varma itsekään onko ”laitosten hajasijoittaminen” paras keino. Lyonissa laitokset on velvoitettu toimimaan seiniensä ulkopuolella. Helsingissä vastaava toimintatapa voisi hyvinkin tarkoittaa painotusta Itä-Helsinkiin.

2 Kohdeavustusten myöntäminen, 8. jako

ok. Ihanaa että tänä vuonna rahaa riittää loppuvuodeksikin.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 8. jako

ok.

Vaikuttaa siltä että tämän avustusmuodon ovat löytäneet erityisesti kansainvälistyvät suomalaiset ryhmät, mutta Helsinkiin kansainvälisiä artisteja tuottavat tahot eivät niinkään. Tästä tukimuodosta voisi siis hakea tukea matkakuluihin esim. ulkomaisen artistin tai teatteriryhmän keikkaa varten.