Tällä viikolla varmasti eniten puhuttava asia on Käpylän Yhteinäiskoulun kohtalo, joka jääneen pöydälle ainakin viikoksi. Lisäksi varmaankin Herttoniemen kirjaston alueelle tuleva asemakaava kiinnostaa. Koko lista liitteineen löytyy täältä.
V 10.9.2014, Konsernijaoston varajäsenen valinta
Demarit valitsevat Tarja Tenkulan tilalle vielä varajäsenen konsernijaostoon.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 V 10.9.2014, Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueiden asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12190, Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueet)
ok. Siirtolapuutarhaan kaavoitetaan 100 uutta mökkiä ja samalla koko alue suojellaan kaavalla.
2 V 10.9.2014, Länsi-Herttoniemen Siilitien ja Kettutien asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12220, Siilitien ja Kettutien alue)
ok. Lisää asuntoja Siilitielle. Uusia asukkaita noin 700–800. Tonttiteho asuntojen alueella lähiömäinen 1,15.
Kaava-alueella sijaitsee nykyisin kirjasto ja nuorisotalo, joten asukkaat ovat olleet syystäkin huolissaan alueen palveluista. Tämän vuoksi kaavassa on seuraava vaiheistusta määräävä merkintä:
”Kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnoille on toteutettu muualla Herttoniemessä.
—
Jos kirjastorakennus puretaan, tulee uusien talojen monikäyttötiloista osoittaa riittävät tilat asukkaiden toimintaan.”
Tämä ei ole mikään toivomusponsi tai toive. Tämä on kaavamääräys eli kirjastoa ja nuorisotaloa ei voida tämän kaavan myötä purkaa ennen kuin korvaavat on toteutettu. Kaava itsessään olisi hyvä ja lisäasunnot tarpeen. Toivottavasti tämä merkintä osaltaan luo painetta mahdollistaa kirjaston tilaratkaisu esim. Herttoniemen metroaseman yhteyteen, jolloin se palvelisi laajempaa osaa alueen asukkaista kuin nykyinen kirjasto, joka on mm. Herttoniemenrannan asukkaille pahasti sivussa.
3 V 10.9.2014, Sörnäisten asemakaavan muuttaminen (nro 12231, Kalasataman sosiaali- ja terveysasema)
ok! Tämän syksyn suuria poliittisia kiistoja tulee budjettiraamin ja koulujen lisäksi olemaan myös terveysasemaverkon uudistaminen. Eräs valmistelun keskeisistä asioista on ollut Kalasataman tuleva uusi suuri terveysasema. Nyt sille on saadaan kaava.
Kalasatamaan on tarkoitus rakentaa erinomaiselle sijainnille metroaseman ja ratikkareittien varteen 6-kerroksinen sosiaali- ja terveysasema, josta saisi keskitetysti laadukkaita palveluita. Asemakaavan muutoksesta ei ole keväällä näemmä jätetty muistutuksia joten ehkäpä tästä ei valiteta ja rakentamaan päästäisiin mahdollisimman nopeasti. Toivossa on hyvä elää jne.
Sote-lautakunnan vihreä jäsen Laura Nordström avaa hyvin verkon kehittämisen tilannetta ja haasteita. Tärkeää on se että näillä uudistuksilla ei pyritä vain säästöihin, vaan paremmin toimiviin palveluihin.
SIVISTYSTOIMI
1 V 10.9.2014, Korkeasaaren eläintarhan johtajan virkaan ottaminen
Ok! Kaupunginhallitus esittää valtuustolle että Korkeasaaren johtoon valitaan Sanna Hellström. Sanna on aiemmin toiminut vihreänä valtuutettuna ja kaupunginhallituksessa. Valinta ei ole poliittinen, vaan perustuu Sannan kokemukseen ja pätevyyteen. Koulutukseltaan Hellström on eläinlääketieteen tohtori.
Sanna Hellström
2 V 10.9.2014, Soinisen koulun ja Pukinmäen peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen
ok. Hallinnollinen yhdistäminen säästää hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja noin 140 000 euroa vuodessa, mikä vastaa keskimäärin noin 55 tuntia opetusta viikossa.
Taustalla on myös alueellisen eriarvoistumiskehityksen ehkäisyä:
Pukinmäen peruskoulussa oli syksyn 2013 tilastointipäivänä 596 oppilasta, joista 114 (noin 19 %) opiskeli suomea toisena kielenä (ns. S2-oppilaat). Soinisen koulun oppilasmäärä oli 152, joista S2-oppilaita oli 96 (noin 63 %).
—
Valtuuston päätöksen jälkeen opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto tarkistaa Malmin ja Pukinmäen oppilaaksiottoalueiden rajat yhteistyössä alueen koulujen ja johtokuntien kanssa. Tavoitteena on oppilaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen alueen koulujen kesken. Soinisen koulun ja Pukinmäen peruskoulun hallinnollisen yhdistämisen jälkeen alueen koulujen S2-oppilaiden määrää tasaantuu, kun Soinisen koulun oppilaaksiottoalue jakaantuu Pukinmäen ja Ylä-Malmin peruskoulujen kesken.
Poliitikkona en voi olla huomaamatta että tästä hallinnollisesta yhdistämisestä en ole saanut ainuttakaan sähköpostia tai muuta yhteydenottoa.
3 V 10.9.2014, Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistäminen
(Tässä kohdassa blogiteksti on vain oma kantani eivätkä mielipiteet vastaa Vihreän valtuusto- tai kaupunginhallitusryhmän kantaa.)
YNK ja Käpylän peruskoulu. Tästä taas palautetta on tullut todella paljon. Koulujen lakkauttaminen ei ole koskaan helppoa eikä kivaa. Valitettavasti toisinaan se saattaa olla tarpeen kun yritämme järjestää mahdollisimman hyvän peruskoulutuksen kaikille helsinkiläisille lapsille.
Koulujen yhdistäminen toisi yli 800 000 euron vuotuiset säästöt. Lisäksi YNK:n peruskorjaukseen budjetoitu 9,5 miljoonaa voitaisiin käyttää jonkin toisen koulun peruskorjaukseen.
Kokonaiskuvassa kyse on siitä että Käpylässä on enemmän oppilaspaikkoja kuin oppilaita. YNK sulkemalla saavutetaan merkittäviä säästöjä laskematta opetuksen laatua koko kaupungissa ja lähikoulu-periaatteesta pidetään kiinni.
Tärkeää mielestäni ovat seuraavat seikat:
– Lähikouluperiaattesta pidetään kiinni, YNK:n ja Käpylän peruskoulun välinen etäisyys on noin 700 metriä. Käpylän peruskoulu sijaitsee koko alueen keskipisteessä, YNK laidalla.
– Oppilaat mahtuvat Käpylän peruskouluun.
– Käpylän peruskoulun rakennukset sijaitsevat lähellä toisiaan hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Lisäksi kirjasto tukee ”koulukampusta”. YNK on erillään.
– Koskelassa säilyy ala-asteen koulu.
Lähivuosina koko kaupungin ja myös opetusviraston on kyettävä hidastamaan menokasvuaan. Vuoteen 2024 mennessä Helsinkiin tulee 12 000 peruskoululaista lisää. YNK:n sulkemisen kaltaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, jotta kouluverkkoa voidaan kehittää tasa-arvoisesti koko kaupungissa.
YNK:stä saatavat säästöt on jo laskettu sisään vuoden 2015 talousarvioon. Jos YNK:stä ei luovuta, on jostain muusta säästettävä YNK:n vaatiman verran rahaa.
Vaikka syksyn budjettineuvotteluissa Vihreät tulevatkin opetusvirastolle lisää rahaa etsimään, olisi opetuspuolella mielestäni monia tarpeellisempia kohteita. Tällainen on esim. positiivisen diskrminaation tuki. Sitä jaetaan seuraavilla perusteilla:
– ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa suorittaneiden aikuisten prosenttiosuus oppilaaksiottoalueella
– keskimääräinen vuositulo asukasta kohden oppilaaksiottoalueella
– vieraskielisten oppilaiden prosenttiosuus koulussa
– koulun oppilastase eli muilta alueilta kouluun tulevien prosenttiosuuden (koulun oppilaista) ja koulun alueelta muualle lähtevien oppilaiden prosenttiosuuden erotus
Helsinki jakaa tätä pd-rahaa hiukan yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. YNK:n säilyttämisen voi ajatella yli 800 000 euron positiiviseksi diskriminaatioksi. Onko tämä todella se paikka, jossa tätä tukea eniten tarvitaan? Tuleeko YNK priorisoida ohi Myllypuron, Kontulan, Itäkeskuksen, Jakomäen? Oma kantani on että tällaista ”tarpeen mukaan” jaettavaa rahaa tulisi olla moninkertainen määrä ja osa siitä tulisi suunnata jo varhaiskasvatukseenkin. Nyt positiivisen diskriminaation tuen rahat ovat leikkauslistalla. Jos YNK:sta pidetään kiinni, ne ovat leikkauslistalla entistäkin vahvemmin. Mielestäni tämä ei ole oikeudenmukaista eikä tasa-arvoista.
Koulun sulkeminen on erittäin konkreettinen toimenpide ja helppo ymmärtää. Muiden säästöjen vaihtoehdot kohdentuvat laajemmalle joukolle, mutta myös ne ovat konkreettisia. Tässä muutamia esimerkkejä.
YNK:n lakkauttamisesta luopuminen tarkoittaa siis noin 50-55 koulunkäyntiavustajan tai 14-15 opettajan työpanoksen vähentämistä jostain muualta. Tämä iskee suoraan koulutuksen laatuun.
Esittelijän perustelut ovat pätevät. Jos tätä päätöstä ei tehdä, tullaan alueen kouluverkkoon varmasti palaamaan lähiaikoina. Silloin esityksenä tulee olemaan Väinölänkadun tiloista luopuminen. Säästöjä syntyisi siitäkin, mutta kokonaisuus ei olisi yhtä toimiva ja muutos koskisi todennäköisesti vielä suurempaa joukkoa lapsia ja vanhempia kuin tämä ehdotus.
Mielestäni tämä päätös pitäisi tehdä vaikka sillä ei kansan suosiota saavutetakaan. Se olisi “right thing to do” – sosiaalisesti tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen päätös.
4 V 10.9.2014, Yhtenäiskoulun lukion ja Alppilan lukion yhdistäminen
ok. Vaikka myös YNK:n lukion ja Alppilan lukion yhdistämistä vastustetaan, meni tämä ehdotus kuitenkin läpi opetuslautakunnasta yksimielisesti. Lukioiden yhdistäminen tuo noin 500 000 euroa säästöjä, jonka lisäksi vuotuinen vuokrakulu laskee 325 000 euroa kun Yhtenäiskoulun lukion tiloista voidaan luopua.
Kokonaisuudessaan YNK:n peruskoulun ja lukion lakkauttaminen tuottaisi siis noin 1,6 miljoonan euron vuotuiset säästöt – ja leikkausten jälkeenkin voitaisiin tarjota lähikoulu kaikille käpyläläisille peruskoulutasolla ja laadukkaampaa lukio-opetusta.
KAUPUNGINJOHTAJA
3 Kaupunginhallituksen edustajien ja varaedustajien valinta eräisiin lauta- ja johtokuntiin
4 Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenen valinta
Demarit valitsevat Tarja Tenkulan tilalle jäsenen…
5 Käpylän Juniorihalli Oy:n lainahakemus
ok. Oulunkylän tekonurmikentän viereinen hiekkakentän muutetaan tekonurmikentäksi. Tähän hakevat lainaa urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. 144 000 euroa kaupungin myöntämää lainaa, tämän lisäksi 226 000 euroa omaa rahoitusta ja 30 000 euroa ”Hat trick” -avustusta UEFA:n rahoitusta, jota Suomessa jakaa Palloliitto.
6 Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaaminen Turussa 16.-17.9.2014
ok. Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöt tapaavat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa seminaariin, jossa vaihdetaan ajatuksia ja kuullaan ajankohtaisia esityksiä kuntakentän kuumista aiheista. Osallistuin viime vuonna Helsingissä järjestettyyn tapaamiseen ja anti oli mielestäni aidosti hyödyllistä.
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
ok. Lausuntoesitys suhtautuu lakiehdotukseen myönteisesti ja ottaa selvästi kantaa taksiliikenteen sääntelyn purkamisen puolesta.
Eräs merkittävimmistä muutoksista lakiesityksessä on se että taksilupien määrää rajoittavasta sääntelystä luovuttaisiin kokonaan vaikeavammaisille soveltuvan kaluston osalta. Tämän oletetaan lisäävän tarjontaa.
Lisäksi ”muutoksella helpotettaisiin myös markkinaehtoisten kutsujoukkoliikennepalvelujen tarjoamista ja vähennettäisiin niitä linja-auton käyttöön liittyviä rajoituksia, jotka estävät palvelujen tarjoamisen siten kuin takseilla”, joka on mielestäni hyvä suunta. Ylipäätään teknologian kehittyminen ja uudet palvelut, kuten Uber saavat koko nykyisen takislupasäätelyn näyttämään antiikkiselta. Kehitystä voidaan yrittää ohjata, mutta kokonaan sitä ei saisi torpata.
2 Katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran täyttäminen
ok. Esittelijä esittää virkaan Silja Hyväristä.
Esittelijä toteaa, että hakijalla 2 on hyvä kokemus ja asiantuntemus erilaisista haasteellisista hallinnon tehtävistä sekä monipuolinen kokemus asiantuntijaorganisaatioiden esimiestehtävistä. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta vaativissa johtamistehtävissä. Lisäksi hänellä on toimialan tuntemusta. Hän on tehtävissään osoittanut kehittymishakuisuutta sekä yhteistyökykyä ja omaa esittelijän arvion mukaan parhaat edellytykset menestyksellisesti hoitaa katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaa. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella hakija 2 on virkaan parhaiten soveltuva.
Näiden perustelujen lisäksi voidaan mielestäni huomioida se että Rakennusviraston johtajista tällä hetkellä 0% on naisia.
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 Iltakouluasia: Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) tilannekatsaus
Mielenkiintoista. Ensimmäistä kertaa liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja maankäyttöä suunnitellaan yhtäaikaisesti. Nyt pyritään järjestelmätasolla tutkimaan mihin liikenteen solmukohdat, asuminen ja työpaikat sijoittuvat ja millainen liikenneverkko tarvitaan nämä yhdistämään. Samassa yhteydessä varmaankin keskustellaan metropolihallinnon vaikutuksista suunnitteluun.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 Iltakouluasia: Kansallinen Sote-uudistus
ok. Sote-uudistusta esitellään jo nyt. Lausumme siitä sitten lokakuussa.
Hannu,
jätät mainitsematta muutamia hyvin tärkeitä seikkoja Käpylän kouluverkkotarkasteluun liittyen.
Prosessi on monin osin laiton. Valmistelussa on rikottu mm. kuntalakia, hallintolakia ja julkisuuslakia (mistä on myös sinulle yritetty kertoa moneen otteeseen). Läpinäkyvyyden ja hyvän hallintotavan irvikuvakin se on. Tällaisia demokratian ydinasioita ei tulisi ohittaa päätöksenteossa.
Perusteiden laillisuutta ei voi unohtaa, vaikka päätökset olisivat ”oikeita”. Se ei ole ”right thing to do”.
Esityksessä ja virkamiesvalmistelussa on monta hyvin ongelmallista kohtaa. Muutamia mainitakseni:
– Valmistelun kuluessa Opetusvirasto ei ole vastannut kuntalaisten tietopyyntöihin tai on vastannut niihin vain osittain. Edes Yhtenäiskoulun johtokunta ei ole saanut kaikkia pyytämiään tietoja, joita se olisi tarvinnut lausuntoaan varten, ja ne jotka se sai, se sai kahden viikon lakisääteisen ajan sijaan vasta noin kuukauden kuluttua. Osa keväällä pyydetyistä asiakirjoista ei ole tullut vieläkään.
– Valmistelun irvokkuus kiteytyy siinä, että vielä viime viikolla Opetusvirasto esitteli kaksi täysin toisistaan poikkeavaa lukusarjaa Käpylän peruskoulun rakennusten oppilaskapasiteeteista; luvuissa on satojen paikkojen eroja. Koko kouluverkkotarkastelu POHJAA näille kapasiteettilaskelmille. Ja vielä VIIME VIIKOLLA nämä kaiken perusteena olevat luvut olivat epäselviä. Tyhjän tilankin määrä vaihtelee useilla sadoilla viikosta riippuen.
– Esityksessä peruspotin eli opetuksen leikkaus Käpylän alueella esitetään hallinnollisen yhdistämisen säästönä, vaikka kyse on todellakin peruspotin eli opetuksen perusresurssin leikkaamisesta. Eli leikkausta opetuksesta. Suoraan.
– Laskelmat perustuvat osin päätökseen, jota ei ole olemassa. Yhtenäiskoulun lukion lakkauttamispäätöksessä viitataan Alppilan ”joka tapauksessa” maksettaviin vuokriin, vaikka ko. tiloista on päätetty ”pääsääntöisesti luopua”. Myös opetustoimenjohtaja on myöntänyt minulle kirjallisesti, että vain luopumispäätös on olemassa eikä tilojen käyttöönotosta ole päätöstä.
– Säästövertailuissa on jätetty huomioimatta lukiolaisten tulevat tilakulut, jolloin lukiolaiset vaikuttavat olevan jatkossa ilmaisia tiloiltaan. Tämä tietenkin näyttää siltä, että ko. vaihtoehto on halvin, vaikka se ei ole laskelmana vertailukelpoinen, sillä lukiolaiset eivät haihdu ilmaan.
– Tiloista päätetään näennäisesti erikseen, mutta silti tilakysymyksiä käsitellään perusteina. Lukion lakkauttamispäätöksessä viitataan YNKin peruskorjauksesta luopumisesta saatavaan säästöön, vaikka tiloista näennäisesti päätetään erikseen. Kysyessäni asiaa Opetusvirastolta opetustoimenjohtaja kiersi kysymyksen ja vastasi aivan muuta.
– Alueen kouluissa on tällä hetkellä yhteensä hieman yli 1000 oppilasta, joiden lähikouluksi uusi yhdistetty koulu tulisi. Mikään tutkittu tieto ei puolla yli 1000 oppilaan kouluja. Pienimmänkin arvion mukaan kasvu on yli 100 oppilaan luokkaa seuraavien 10 vuoden aikana. Oppilasarviot ovat vuodesta vuoteen osoittautuneet alueella liian pieniksi.
– Luokkakoot kasvavat HETI dramaattisesti: esimerkiksi nykyisiä yleisopetuksen kakkosluokkalaisia Käpylän peruskoulussa on kolme n. 23-25 hengen luokkaa. Yhtenäiskoulussa on yksi 29 oppilaan luokka. Jos luokka ei voi siirtyä kokonaisena, tuloksena on kolme 33-35 oppilaan luokkaa. Opetusryhmien koon kasvu vaikeuttaa erityisesti heikkojen oppilaiden oppimista. Eikä luokka voi siirtyä kokonaisena, jos koulussa ei ole riittävästi luokkatiloja. Tällä hetkellä Käpylän peruskoulussa on yksi tyhjä luokkatila. Tästä johtuen pyytäisin kiinnittämään huomiota erääseen esityksen yksityiskohtaan:
– Päätösesitys pitää sisällään lauseen ”Erityisluokkaverkko on tarkistettava ja lisäopetuksen luokka voidaan tarvittaessa siirtää pois.” Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehtona luokkakokojen kasvattamiselle – tai ehkä peräti sen lisäksi – kehitysvammaiset oppilaat ja muu erityisopetus siirtynee pois Käpylästä. Käpylän peruskoululla on erityis- ja EHA-opetuksessa vankka osaaminen ja kokemus. Tätäkään esityksen kohtaa ei tarkenneta mitenkään. Se ei ole asiallista. Se ei ole ”right thing to do”.
– Minkäänlaisia suunnitelmia ei ole. Edes Kuntaliiton lakimiesten suosituksia siitä, millaisia asioita pitäisi olla suunniteltuna esitettäessä hallinnollista yhdistämistä, ei esitykseen sisälly. Ei pedagogisia linjoja, ei oppilaiden tai henkilöstön sijoittumista. Ei mitään.
– Opetusviraston kirjeessä, jossa vastattiin kysymyksiini esityksen virheistä, virasto pyysi minua huomioimaan, että prosessi on vielä keväällä ollut hyvin keskeneräinen. Tämä keskeneräisyys ei ole ollut esteenä esitysten edistämiselle Opetuslautakunnassa. Tämäkin on räikeässä ristiriidassa Kuntaliiton lakimiesten suositusten kanssa.
– Päätöksenteon avoimuus ja virheiden korjaamisen mahdollisuus ei ole ”vain” ihanne. Järjestelmä on luotu varmistamaan, että virheet voidaan prosessin kuluessa korjata. Tiukan säästövelvoitteen alla valmistelun laillisuus ja asianmukaisuus ovat oleellisia myös SÄÄSTÖVAIKUTUSTEN kannalta. Osa yhdistämisen säästöistä perustuu virheellisille olettamuksille ja väärille faktoille, vertailukelvottomille laskelmille ja sille, että joitakin lukuja (vaikkapa se, että YNKin remonttihinta on MILJOONAN HALVEMPI kuin alueen toisen koulurakennuksen) on jätetty mainitsematta. Yhdistämisen kuluja ei myöskään ole huomioitu. Näin räätälöidään valmis kattaus, jossa tietyt vaihtoehdot vaikuttavat helpoilta ja käteviltä. Jos päättäjä sulkee korvansa soraääniltä, se kuuluisa retorinen ”kipeä päätös” tuntuu varmasti helpommalta. Mutta se ei riitä, että TUNTUU siltä että säästetään; kuin siinä Brežneviläisessä junavitsissä: tuntuu että juna kulkee, kun hytkytään penkillä silmät kiinni. Tämä esitys ei välttämättä tuo säästöjä, vaan lisää kuluja; kumulatiivisesti, ehkä, mutta myös välittömästi, kun halvemmista tiloista siirretään oppilaita kalliimpiin tiloihin.
– Kouluverkkotarkastelu pitäisi Opetusviraston OMIEN PERIAATTEIDEN mukaan ulottaa VAIN niille asuma-alueille, joiden peruskouluikäisten väestökehitys on LASKEVA. Käpylässä oppilasennuste NOUSEE selvästi, samoin Kumpulassa ja Koskelassa, jotka kuuluvat samaan alueeseen – ja ennusteisiin ei ole voitu tietokeskuksen sääntöjen mukaan laskea täydennysrakentamista, joka ei ole vielä edennyt urakkavaiheeseen; tämä on alueella runsasta.
Koko tarkastelu on siis Opetusviraston periaatteiden vastainen.
Prosessi ei ole epäselvä ainoastaan Käpylässä, vaan muillakin tämänhetkisen kouluverkkotarkastelun alueilla Helsingissä.
Enemmän kuin mistään yksittäisestä koulusta, olen kuntalaisena kuitenkin huolestunut tavasta, jolla Opetusvirasto on ajanut asiaa: valmistelu on ollut kaikkea muuta kuin puolueetonta tiedonkeruuta päättäjien valistuneiden päätösten tueksi.
On järkyttävää, jos päättäjä on valmis hyväksymään virheellisen menettelyn silloin, kun se tukee omaa agendaa.
On käsittämätöntä, että sinä hyväksyt sen.
Hannu hyvä,
mainitset kirjoituksessasi Yhtenäiskoulun ja Käpylän peruskoulun yhdistämisestä, että esittelijän perustelut ovat pätevät.
Esityslistalla kuitenkin esitetään laittomuuksia ja sen tiedot ovat ristiriidassa itsensä kanssa.
Tässä pätkä linkkaamasi päätösesityksen perusteluista:
”Ensimmäisessä vaihtoehdossa luovutaan Käpylän peruskoulun Väinölänkadun rakennuksesta. Ylimääräistä tilaa on tällöin tarkastelukauden alussa yhteensä noin 300 paikkaa. Kauden lopussa tilanne on tasapainossa. Käpylän peruskoulun oppilaat eivät kuitenkaan mahdu koulun kahteen muuhun rakennukseen, joten osa oppilaista jouduttaisiin siirtämään Yhtenäiskoulun rakennukseen. ”
Tässä pätkässä suoraan kiistetään Käpylän peruskoulun Hykkylän ja Untamon rakennusten tilaväljyys. Näin ollen oma johtopäätöksesi Yhtenäiskoulun peruskoululaisten mahtumisesta Käpylän peruskoulun tiloihin on väärä.
Väinölässä on vain 150 tyhjää oppilaspaikkaa ja tämä on silloin koko koulun tilaväljyys. YNKin peruskoululaisia on yli 200, ja alueen oppilasennuste on nouseva.
Lisäksi tuo viimeisen virkkeen väite siitä, että osa oppilaista jouduttaisiin siirtämään, on vastoin Helsingin tulkintaa perusopetuslaista. Myös aluehallintovirastosta saadun tiedon mukaan tuollaista siirtelyä ei voi tehdä.
Mielestäsi esittelijän perustelut ovat silti pätevät?
Miksi?
Käpylän kouluverkkotarkastelun valmistelussa on virkamiesten toimesta rikottu mm. perustuslakia, hallintolakia, kuntalakia ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Näitä lukuisia menettelyvirheitä koskien on eilen 31.8. jätetty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Hei,
on jokseenkin myötäpeää aiheuttava lukea, kun aikuiset ihmiset yrittävät selittää ettei kokonainen koulurakennus maksa mitään. Voisitteko ystävällisesti lopettaa? Jos haluaa selittää että se oikeasti tarvitaan opetuskäyttöön, koska muuten tilaa ei ole, niin se on eri asia.
Totean myös että jos puutteet valmistelussa on peruste olla tekemättä päätöstä, tai peräti päättää esitystä vastaan, niin KH äänestää joka asiaan ei. Hallinto on sellaista.
Arvoisa Teemu Pyyluoma on jotenkin myötähäpeää aiheuttavaa lukea, että aikuinen ihminen ei ymmärrä, että vaikka koulurakennus poistettaisiin oppilaat ja opettajat sen sisältä eivät haihdu ilmaan, eli kustannukset säästyvät vain rakennuksen osalta, ja entäpä kun ne oppilaat ja opettajat siirretään käyttökustannuksiltaan ja peruskorjaukseltaan kalliimpiin tiloihin, kuinkas sitten käy?
Niin sä siis haluat sanoa että jos on tää ja toi talo, ja toi talo maksaa enemmän ylläpitää kuin tää, niin säästetään sillä että kummatkin pidetään käytössä? No, mutta tää on taputeltu, eli relatkaa, palataan asiaan kun tän seurauksena leikataan jostain muusta.