Kaupunginhallitus 7.11.2016

Ensi vuoden talousarvio, Gugge, hätämajoitus. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNGINJOHTAJA

1 V 16.11.2016, Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2017 – 2019

ok. Valkoista savua havaittu kaupungintalon suunnalla. Ensi vuoden budjettisopu on julkinen huomenna iltapäivällä. Kaupunginjohtajan esityksen tiivistelmä löytyy täältä.

SIVISTYSTOIMI

1 V 30.11.2016, Guggenheim Helsinki -taidemuseohankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Gugggggggennnnnnnheeeeeim. Gugguggeguguguggguggge.
www_hel_fi_static_helsinki_press_guggenheim-muistio_2016_pdf
Vihreällä ryhmällä ei ole ehdotukseen kantaa. Keskustelemme valtuustoryhmässä 16.11. mitä tästä uudesta ehdotuksesta voisi olla mieltä.

Kirjoittanen omasta kannastani blogin. Kaupunginhallituskäsittelystä olen sitä mieltä että mielestäni hanke pitää joka tapauksessa viedä valtuuston keskusteluun. Siis vaikka kaupunginhallitus päättäisi jo hylätä hankkeen. Edellisellä kierroksella hanke pysähtyi kaupunginhallitukseen ja tämä on mielestäni osasyy tähän pitkittyneeseen limboon.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 16.11.2016, Valtuutettujen Thomas Wallgrénin ja Veronika Honkasalon aloite hätämajoituksen järjestämisessä noudatettavasta ohjeistuksesta

Romanien hätämajoitusasia on saamassa ainakin jonkinlaisen välipäätöksen: Diakonissalaitos on ottamassa vastuun hätämajoituksesta ja Helsinki tukee Diakonissalaitosta avustuksella tätä varten. Tilannetta myös tulee seurata aktiivisesti – riittäväthän resurssit aidosti? Kaduille ei saa jättää ketään pakkaseen.

Ja jahka eduskunnan apulaisoikeusasiamies antaa päätöksensä Sosiaali- ja terveysviraston kriisimajoitusohjeistuksesta, ohjeistusta tarvittaessa muutetaan. Tähän siis palattaneen vielä tämän vuoden aikana.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

3 Selvitys länsimetron viivästymiseen johtaneista syistä

ok. Länsimetron osalta todetaan että Länsimetro Oy on käynnistänyt oman selvityksensä kustannusnousuista ja kaupunginhallitukselle esitetään että odottelemme sen tulokset ennen kuin käynnistämme mitään muuta selvitystä.

Kaupunginhallitus keskusteli myös siitä kuinka laaja selvitys tulevaisuudessa halutaan.

Kaupunginhallitus 7.1.2013

Uusi vuosi ja vanhat kujeet! Kaupunginhallitus aloittaa kokouksensa heti loppiaisen jälkeen tiistaina. Eniten mielenkiintoa herättänevät rajattu rakennuskielto, Pohjois-Haagan täydennysrakentaminen ja Guggenheimin tonttivaraus. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 15.1.2014, Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen

ok. Muutetaan nimikkeitä keskushallinnon organisaatiomuutoksen vuoksi. Aiemmin ”sivistys- ja henkilöstötoimesta” vastannut apulaiskaupunginjohtaja vastaa tulevaisuudessa vain ”sivistystoimesta”.

2 V 15.1.2014, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta

ok. Me Vihreät valitsemme uuden jäsenen Maaria Haikaraisen tilalle.

3 V 15.1.2014, Liikuntalautakunnan varajäsenen valinta

ok. Kokoomus valitsee uuden varajäsenen.

4 V 15.1.2014, Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenen valinta

ok. Me Vihreät valitsemme uuden jäsenen Minerva Krohnin tilalle.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 15.1.2014, Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12199)

ok. Esittelytekstin mukaan kaava täydentää kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Ja siltähän se näyttää. Asuntoja syntyy noin 1 500–2 000 uudelle asukkaalle. Positiivista on se että kerrankin esirakentamisen kustannukset ovat edulliset. Viitesuunnitelman tonttitehoksi kerrotaan 1-2,5. Toivottavasti kaupunkisuunnittelulautakunnalla on rohkeutta asemakaavoittaa aluetta tiiviisti.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Halke_2014-01-07_Khs_1_El_6BDD6AB0-2A55-4B94-AD88-3AD3E952FBE0_Liite_pdf
Kaavassa vaaleanpunaisella työpaikka-alue ja vaaleanruskealla asunnot.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Halke_2014-01-07_Khs_1_El_EB4DA3D2-4E2A-4F97-8099-3170F22CC2EC_Liite_pdf-2
Toimistotilat suojaavat asuintaloja moottoriteiden melulta.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Halke_2014-01-07_Khs_1_El_7E752C77-0C6F-45BF-A75B-8D31940A2639_Liite_pdf
2 V 15.1.2014, Tapaninkylän tontin 39330/6, tontin 39331/11 sekä puisto- ja katualueiden ja Suutarilan urheilu- ja virkistyspalvelujen ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12191, Maatullinpuiston eteläosa)

ok. 44 pientaloa, 170 asukasta. Kustannuksia kaupungille syntyy 6,8 miljoonaa, 154000€ per talo, josta kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan:

”asemakaavan toteuttamisesta kaupungille kohdistuvia kustannuksia voidaan pitää suhteellisen korkeina tuotettavaan kerrosalaan nähden. Erityisesti runsas liikunta- ja virkistyspuistorakentaminen nostaa kokonaisinvestoinnista aiheutuvia menoja suhteessa rakennusoikeuden luovutuksesta saataviin tuloihin nähden.”

Voinee ajatella että liikuntapaikkoja käyttävät sitten muutkin kuin näiden uusien talojen asukkaat.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2014_Halke_2014-01-07_Khs_1_El_A5C94F27-DFA8-4CFA-9BD1-85D7197568E2_Liite_pdf
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Greater Helsinki Promotion Oy:n runkosopimuksen 2014-2017 ja sopimusliitteen 2014 hyväksyminen
Mitäs ”Greater Helsinki Promotion Oy” tekee?

”Yhtiö hakee Helsingin seudulle ulkomaisomisteisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintoja sekä kansainvälisiä liiketoimintoja (esim. alueelliset pääkonttorit). Lisäksi yhtiö palvelee ulkomaisia pääomasijoittajia, tavoitteena saada sijoituksia seudun kasvuyrityksiin.”

Tätä tavoitetta tuetaan 950 000 eurolla vuosittain. Helsinki Business Hubin sivuilta löytyy esimerkkejä toiminnan tuloksista. Hyvä.

4 Päätös erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta sekä kuntajakoselvittäjien asettamisesta

ok. Merkitsemme tiedoksi että ministeriö toimittaa kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Hyvä.

5 Nuorisolautakunnan virkamatka Amsterdamiin 11. – 14.3.2014

ok.

6 Avustuksen myöntäminen kaupunginhallituksen käyttövaroista Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön Lallukan taiteilijakodin peruskorjaukseen

ok. Myönnämme miljoona euroa Lallukan taiteilijakodin peruskorjaukseen siten, että avustus kohdistetaan ateljee- ja työtilojen sekä yhteistilojen peruskorjaukseen ja että avustus myönnetään rakennustöiden edistymisen mukaan.

Lallukka oli hakenut 3,6 miljoonaa euroa, eli 1/3 rahoitusosuutta 10 miljoonan korjausprojektista. Valtio ei kuitenkaan myöntänyt hankkeeseen kuin miljoonan. Helsingin toimintatapana on vastaavanlaissa taiteilijakotihankkeissa ollut, että osallistumme valtion kanssa samalla summalla, joten nyt myönnämme sitten miljoonan.

7 Selvitys kaupungin avustusten ja tukien myöntämisen keskittämisestä kaupunginhallitukselle

ok. Pöydältä. Tässä kohdassa on keskusteluissa esitetty pelkoja mm. asukastilojen tukien leikkaamisesta. Nyt ei kuitenkaan päätetä tukien tasosta, vaan siitä mistä putiikista tuki myönnetään. Ja esitetty tapa keskittää asukasyhdistysten ja kaupunginosaseurojen sekä asukastaloja ylläpitävien tahojen avustaminen kaupunginhallitukselle on mielestäni perusteltu. Asukasyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja on syytä kuulla jatkovalmistelun yhteydessä.

Avustustyöryhmän loppuraportti kannattaa lukaista läpi jos asia kiinnostaa!

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön päällikön viran nimikkeen muuttaminen
2 Pelastuslaitoksen aluepalomestareiden vakanssien nimikemuutos

ok. Pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön päällikön virkanimike ja aluepalomestareiden nimikkeet muutetaan palomestariksi.

3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle

ok.

4 Sopimuksen tekeminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa Vuosaaren käytöstä poistetusta kaatopaikasta

Vuosaaren kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1966–88. Nyt valmistellaan kaatopaikka-alueen kunnostamista nykylainsäädännön mukaisesti peittämällä kaatopaikka tiiviillä pintarakenteella sekä uusimalla kaasujen- ja vesien keräysjärjestelmä. Kunnostamisen jälkeen alue otetaan virkistyskäyttöön. Kunnostamisen kustannuksiksi on arvioitu 8,5 milj. euroa. Kunnostamisessa voidaan kuitenkin käyttää esim. Jätkäsaaressa syntyviä maamassoja, joten kunnostuksen kautta saadaan toisaalla säästöjä noin 4 miljoonaa euroa. Hyvä.

5 Lausunto ja selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle tukkutorin viranhaltijan menettelyä koskevassa asiassa

ok. Toteamme että Tukkutorin toimitusjohtaja oli esteellinen esitellessään toripaikkojen vuokrausmenettelyä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Alueen varaaminen Solomon R. Guggenheim-säätiölle arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi

ok. Tästä on ollut melkoinen mediamylläkkä viime päivinä. Me Vihreät tulemme äänestämään tontinvarauksen puolesta, mutta varsinaisen museohankkeen toteuttamiseen meillä on useita vaatimuksia, joita avaa pätevästi Jukka Relander.

Korostan sitä että tässä kohtaa ei päätetä Guggenheim-museon rakentamisesta eikä Helsinki sitoudu mihinkään jatkotoimenpiteisiin.

Pidän itse arkkitehtuurikilpailun järjestämistä hyvänä asiana – se antaa aikaa selvittää mm. rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja konkretisoi hanketta sekä rakennuksen että sisällön osalta. Lopullinen päätös kannattaa tehdä vasta kun kaikki tiedot ovat selvillä.

2 Ulkosaarten erään alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 12244, Rysäkari)

ok. Ei saa rakentaa Rysäkarille! Ainakaan ennen 17.6.2016!

3 Kantakaupungin eräiden alueiden määrääminen rajattuun rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten (nro 12218)

Tämä on monimutkainen kysymys, johon ei ole ”yhtä oikeaa vastausta”, mutta nyt tiistaina päätös tehdään.

Rajattua rakennuskieltoa perustellaan tarpeella suojella kantakaupungin kivijalkaliikkeitä ja toimistotiloja – kantakaupungin ei haluta taantuvan ”nukkumalähiöksi”. Sekoittunut työpaikkarakenne omalta osaltaan ylläpitää myös lounasravintoloita jne.

Viimeisen kahden vuoden aikana muutoksia on tehty yhteensä noin 70, joista huonetilojen palautuksia liike- tai muusta käytöstä alkuperäiseen asuinkäyttöön 38 kpl, ja ”puhtaita” käyttötarkoitusmuutoksia koko ajan liike- tai vastaavassa käytössä olleista asuinkäyttöön 32 kpl. Kartalta saa osviittaa siitä, minne muutokset keskittyvät:
Khs_16_12_2013_-_Ajankohtaiset_käyttötarkoituksen_muutostoiveet_ja_-hankkeet_kantakaupungin_alueella_pdf__1_page_
Eli myös pelko liiketilojen vähenemisestä on ihan relevantti. Esittelytekstin mukaan ”erityisen muutosalttiita alueita” ovat olleet Kamppi ja Katajanokka. Mutta toisaalta taas sitten ehdotettu rajoitettu rakennuskielto on todella laaja ja koskee myös alueita, joilla liikekiinteistöjen heikko käyttöaste ei vaikuta olevan vain suhdanteen syytä. Rakli ry nostaa esimerkiksi Lauttasaaren, jossa toimistotiloista on tyhjillään 20-30%.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2013_Halke_2013-12-16_Khs_45_El_09F5F56B-52BD-44D0-8079-08B9613E5DD9_Liite_pdf
Alan kallistua ajatukseen että aluetta olisi syytä rajata selvästi esitettyä tiukemmaksi.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Hallintokeskuksen, opetusviraston, sosiaali- ja terveysviraston ja työterveyskeskuksen lakkautettavat vakinaiset virat 2013

ok. Yhteensä 32 virkaa, joiden lakkauttaminen johtuu organisaatio- ja tehtävämuutoksista ja siitä että osa on otettu vastaaviin työsuhteisiin tehtäviin.

2 Kumparelaskijan palkitseminen Italiassa järjestettyjen freestylen nuorten maailmanmestaruuskilpailujen hopeamitalista

Jussi Penttalalle voitti hopeaa freestylen nuorten MM-kisoissa ja tästä Helsinki palkitsee laskijan 2 500 euron suuruinen tunnustuspalkinnolla. Onnea!

3 Maa-alueen vuokraus Vuosaaren Ratsastuskeskus Oy:lle

ok. Vuokraamme Vuosaaresta tontin ratsastuskoulutoimintaa varten 31.12.2032 saakka.

Checkpoint Helsinki?

Pari viikkoa takaperin joukko taiteilijoita esitteli kilpailevan ehdotuksen tänään torpatulle Guggenheim-hankkeelle – Checkpoint Helsingin. Mitäs se tarkoittaa?

Ohessa tulkintani ehdotuksen tavoitteista:

1. Helsingin taidemuseon toiminnan tulee jatkua nykyisellään.

2. Sen lisäksi perustetaan uusi taidetta tuottava yksikkö, jonka budjetti on noin 3-5 miljoonaa. Tarkoituksena kerätä kansainvälisesti kiinnostava kokoelma usean vuosikymmenen jänteellä.

3. Checkpoint Helsinki on myös tapahtumia ja näyttelyitä monissa eri tiloissa.

4. Tulevaisuudessa Checkpoint Helsinki tarkoittaa myös uudisrakennusta.

Pidän monesta seikasta esityksessä.

Erityisesti diggaan siitä että suunnitelma on sisältölähtöinen – tuotetaan taidetta ensin ja mietitään tilaratkaisua tarpeen mukaan. Näinhän Guggenheim-suunnitelmissakin vuosi sitten lupailtiin, mutta kummasti wow-pytinki edellä kuitenkin edettiin.

Myös idea siitä että ”museo” voisi tulevaisuudessa tarkoittaa tapahtumia ja väliaikaisissa tiloissa tapahtuvia näyttelyitä on erinomainen. Tämä mahdollistaisi Helsingin ja erityisesti tulevan ”Suur-Helsingin” sisällä aivan uudenlaista aluekehittämistä; Guggenheimin vaatiminen Siilitielle oli typerää, mutta ehkä tyhjässä autokaupparakennuksessa voisi järjestää Checkpoint Helsinki -taidenäyttelyn pop-up -hengessä? Entä mitä voisi tapahtua Kontulassa, Vuosaaressa, Suutarilassa, Hiekkaharjussa, Soukassa tai Pitäjänmäellä? Alueellinen vaikuttavuus ja taiteen saavutettavuus nousisi aivan uudelle tasolle. Tämä on erittäin hyvä tavoite.

Taidetta tuottava yksikkö on mielenkiintoinen ajatus, mutta herättää paljon kysymyksiä. 3-5 miljoonaa euroa on paljon verrattuna Helsingin kaupungin taidemuseon nykyisiin kokoelmarahoihin (223 731€ vuonna 2010). Mikä osuus budjetista olisi tarkoitettu uuden kokoelman ostoon?

Nettisivu jättää myös täysin auki sen keneltä taidetta hankittaisiin. Onko tarkoitus tukea vain helsinkiläisiä tai suomalaisia kuvataiteilijoita? Ainakin Kansan Uutisten mukaan tarkoitus on ”panostaa omien nuorten tai lupaavien taiteilijoidemme töihin, joista osasta tulee myöhemmin suuria nimiä”. Melkoista toiveajattelua.

Kansainvälisesti mielenkiintoinen kokoelma ei synny vain suomalaisia taiteilijoita keräämällä. Esim. Checkpointin esittelyssä mainitun Moderna Museetin peruskokoelmissa on mm. Marcel Duchampin, Louise Bourgeoisin ja Robert Rauschenbergin teoksia kansainvälisen valokuvakokoelman lisäksi. Millainen älämölö syntyy jos Helsinki aikoisi satsata pari miljoonaa vuodessa kansainvälisiin taidehankintoihin? Melkoinen, veikkaan tämän kevään keskustelun perusteella.

Lisäksi on hyvä kysymys päästäisiinkö samaan lopputulokseen parantamalla nykyisen Helsingin taidemuseon rahoitusta. Vaikka kokoelmatoiminnan ajatteleminen uudesta näkökulmasta on joka tapauksessa hyvä idea, en lähtökohtaisesti pidä uusien hallinnollisten yksiköiden perustamisesta.

Toinen ongelma on itse rakennus: arkkitehtonisesti korkeatasoinen taidemuseo keskeiselle sijainnille maksaa vähintään noin 100 miljoonaa euroa ja sitä tullaan vastustamaan rajusti riippumatta siitä onko mukana amerikkalainen brändi tai ei. Checkpointin huono puoli on se, että Guggenheimiin verrattuna ns. elinkeinopoliittinen perustelu ei toimi. Ei amerikkalaisten turistien risteilyalus käännä kokkaansa Tallinnan sijasta Helsinkiin, jos meillä on paikallista kokeellista nykytaidetta ”Checkpoint” -museossa. Tarvitaan kansainvälisesti tunnettu brändi ja kansainvälisesti tunnettua taidetta. Kumpaakaan näistä Checkpoint ei tarjoa vielä kymmeniin vuosiin. Jos silloinkaan.

Lisäksi jahka Checkpoint toivottavasti jossain vaiheessa konkretisoituu ja päätyy valtuustoon, voi olla että meillä on pääkaupunkiseudulla enää vain yksi kunta. Ja silloin esim. EMMA on jo toimiva vaihtoehto koko pääkaupunkiseudun kunnalliseksi taidemuseoksi. En usko että saamme tukea Helsingin keskustaan rakennettavalle taidepytingille leppävaaralaisilta valtuutetuilta.

Guggenheim-hankkeen vastustajat, mm. SDP ja Vasemmistoliitto ovat ottaneet Checkpointin lämpimästi vastaan. Kunnallisvaalit ovat selvästi lähellä.

Mielenkiintoista on että esimerkiksi korkealle arvostamani Osku Pajamäki, joka vastusti Guggenheimia vedoten mm. selvityksen kehnouteen, on valmis hyppäämään Checkpointin kelkkaan vaikka ”Checkpoint Helsinki” ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin pari A-nelosta apurahahakemuksista itse kullekin tuttua ympäripyöreää visiointia.

Checkpointin ideoissa kuitenkin myös on paljon hyvää ja keskustelu kuvataiteen asemasta on joka tapauksessa hyödyllistä.

Jos ja kun Kehä Ykkösen sisälle asutetaan pari sataa tuhatta asukasta lisää parin seuraavan vuosikymmenen aikana, myös kulttuurin määrärahojen on noustava selvästi, jotta pysyttäisiin suhteellisesti edes nykyisellä tasolla. Meillä on siis tulevaisuudessakin varaa satsata lisää kulttuuriin.

Mistä sitten kannattaisi aloittaa? Mielestäni Helsingin tulisi tukea taiteilijoitaan enemmän kuin nykyisin – jaamme esim. työskentelyapurahoja kuvataiteelle vain joka kolmas vuosi. Olen valmis kannattamaan kaupungin jakamien työskentelyapurahojen kolminkertaisemisesta – tämä edistäisi koko kulttuurin kenttää eikä maksaisi kuin noin 400 000€ vuodessa. Voisimme myös harkita kohdeavustusten laajentamista kattamaan myös näyttelyiden järjestämiskuluja sekä kaupungin oman galleriatoiminnan laajentamista muuallekin kuin Kluuviin.

Ylipäätään Helsingin ja valtion tulisi satsata enemmän rahaa taidelaitostensa toimintaan. Komeita seiniä meillä Suomessa kyllä osataan rakentaa. On lähes järkyttävää että Kiasman koko vuoden toimintarahoitus on vain n. 500 000€. Onko kummakaan että se ei ole noussut Euroopan tasolla merkittäväksi taidemuseoksi?

Guggenheimin tärkein opetus olisikin ehkä ollut se että sopimuksen vaatimusten mukaisesti sisältöihin olisi satsattu noin kymmenkertaisesti kotimaisiin museoihin nähden. Se olisi taatusti näkynyt myös näyttelyiden laadussa ja kiinnostavuudessa. Toivottavasti tämä pysyy mielessä vaikka iso-G jäikin tussariksi.

Alan olla yhä vahvemmin sillä kannalla että taidemuseokenttää tulisi tarkastella kokonaisuutena hallinnollisista rajoista välittämättä – valtion taidemuseot sijaitsevat Helsingissä, miksei Helsinki voisi nostaa omaa tavoitetasoaan rahoittamalla Kiasmaa? Onko ainoa syy omiin pytinkeihin hallinnollinen? Tarvitseeko Helsinki oman uudisrakennuksen nykytaiteelle? Nyt kaivataan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta – sekä taidekentältä että poliitikoilta.

Ei tullu tuluksia, tuli tämmönen

Rakas ystävä ja toveri Tuomas ”Saloniemen Tuomas” Saloniemi on aloittanut jälleen bloggaamisen aivan liian pitkäksi venyneen tauon jälkeen. ”Muniinpuhaltelijoiden maa” -kirjoituksessaan Tuomas pui nasevasti koko suomalaista yhteiskunnallista ajattelua vaivaavaa valjuutta.

Mistä munattomuus sitten johtuu?

Kuvitellaanpa että joku olisi saanut todella, siis todella, siis todella sillai aikuisten oikeesti päräyttävän idean. Sellaisen että housut kostuu ja kädet tärisee ihan kun vaan ajatteleekin.

Vaikkapa sellaisen että Helsingistä pitäisi saada maailman johtava kukkaiskaupunki! Flower-city! FLOWER-POWER! Floran päivänä olisi valtaisa paraati ja kaupunki kukkisi tuhansissa riemun kirjavissa väreissä vuoden ympäri! Kansalaisia kannustettaisiin perustamaan mehiläistarhoja ja olisi pop-up kukkapäiviä! Hipit soittais kitaralla progea ja lempi leimuais vapaana kuin rakkauden kesänä ’68 konsanaan! Upeeta! Mahtavaa!!

Seuraavaksi tästä ideasta sorvattaisiin valtuustoaloite, johon sitten ao. virastot (taidemuseon johtokunta, ytlk, ksv, kulttuuri- ja kirjastolautakunta, kiinteistölautakunta yms.) vastaisivat.

Yleisten töiden lautakunta pitäisi ideaa arveluttavana koska kukkien aiheuttaman siitepölyn siivouskustannukset ylittäisivät raamin kahdella miljoonalla eurolla vuosittain, lisäksi terälehtien imurointiin vaadittaisiin neljä henkilötyövuotta lisää ja kukkaruukut pitäisi valaa teräsbetonista koska ilkivalta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoisi että kukkia valittaessa tulisi painottaa kaupungin oman puutarhan tuotteita ja taidemuseon johtokunnan mielestä kukkaistutukset eivät saisi astua prosenttitaidehankkeiden varpaille. Kaupunkisuunnitteluvirasto normittaisi kukkaistutukset siten, että yksikään kukka ei liikenneturvallisuussyistä saisi olla kahta metriä lähempänä ajorataa.

Ensimmäisen prässin jälkeen kaupunginhallituksen esitys valtuustolle näyttäisikin tältä.

Kyllähän siitä vielä sen idean erottaa.

Valtuustokäsittelyssä Vihreä valtuustoryhmä toivoisi, että kukkia ostettaisiin vain luomutuottajilta (vaikka silloin saataisiinkin vain sinisiä kukkia) ja Kokoomus vaatisi että koko hanke tulee kilpailuttaa. Kommunisti puolestaan vastustaisi koko hanketta koska Perä-Maunulassa on vielä yksi vasenkätinen kansalainen vailla kaupungin vuokra-asuntoa ja terveysasemallekin on yli 500 metriä. Rkp kantaisi huolta kukkaistutusten kaksikielisyydestä. Demarien seniorivaltuutettu muistelisi nuoruuttaan ruusukaalien kasvattajana – kukkiihan vihanneksetkin!

Usempi gallona kokouskaffia ja vakallinen kokouspullaa myöhemmin toteutettavaksi päätyy jotain, joka on lähes mutta ei täysin erilaista kuin alkuperäinen ajatus:

Tietenkin se, mitä valtuusto päättää ja mitä kaupunki loppujen lopuksi toteuttaa ovat kaksi täysin eri asiaa, kuten Otso ansiokkasti todisti.

Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen ”Helsinki Flower City” -projektin rahoitusta leikataan 30% koska alkuperäiset lupaukset eivät oikein toteutuneetkaan. Ja loppujen lopuksi kukkaisviraston toimintabudjetti supistuu kuin Pyyluoma maailmanlopun edellä palkkojen ja (sisäisten) vuokrien noustessa indeksissä mutta budjettiraamin supistuessa.

20 vuotta käsittämättömän räjähtävän kukkaisidean keksimisen jälkeen jäljellä on vain kompostillinen nahistuneita petunioita, jähmeää byrokratiaa ja teräsbetonista valettuja perkeleellisen rumia kukkaruukkuja.

Ja sitten näppärästi mitä tahansa uutta ja hienoa ideaa voi vastustaa sillä että katsokaa nyt että miten paska tuli tuosta ”kukkaiskaupungistakin”. TJEU Kiasma ja Musiikkitalo.

No minkähän takia tuli? Löytyisikö vika peilistä idean sijaan?

Millä ihmeen tavalla kunnallinen demokratiamme voisi tehdä jotain siistiä? Unelmat kun ovat harvemmin kompromisseja. Ja vaikuttava kulttuuri ei synny ilmaiseksi (vaikka usein edullista onkin). Kermakakkua ei voi tehdä pelkistä jauhoista, tarvitaan kermaakin. Ja mieluusti muutama mansikka vielä päälle niin avot! Kyllä kelepais!

Tästä päästäänkin sitten tangentilla näppärästi Guggenheimiin. Vaikka Tuomas minut G-mieheksi leimaakin, en minä Guggenheimia ’Maailman parhaana juttuna’ ™©® pidä. Mä vaan yritän suhtautua siihen lähtökohtaisen positiivisesti että hitto edes joskus tehtäisiin jotain päräyttävää ja tehtäisiin se kunnolla.

Mulle on ihan sama jos Guggenheim kaatuu, mutta Helsingin Sanomiin tänään otsikolla ”Museoiden rahoitus kaipaa Guggenheimia” kirjoittaneen Asko Mäkelän tavoin toivon että edes joskus tulevaisuudessa:

Rahaa pitää riittää myös toiminnan ja sisällön tuottamiseen. Guggenheimin rahoitus on tasolla, johon Suomessa pitäisi pyrkiä muutenkin. Vasta silloin kulttuurikohteista voidaan tehdä matkailun vetureita. Tämä on toivottavasti Guggenheimin opetus suomalaisille.

Amen.

Toivon syvästi että esim. suoran kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian kehittämisen kautta voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa toteutus muistuttaisi edes toisinaan alkuperäistä kukkapuskaa.

Maginot-linja

(Kolumni Saymaan kevätnumeroon.)

1930-luvulla Ranska rakensi valtaisin kustannuksin itärajalleen Maginot-linjan; satoja kilometrejä pitkän linnoitusketjun. Ensimmäisestä maailmansodasta oli otettu oppia. Harmillisesti myös saksalaiset olivat kehittäneet sotateknologiaansa ja keväällä 1940 Saksan motorisoidut joukot koukkasivat tykkiasemien ohi suoraan sisämaahan. Merde!

Photo: "Dirk Gently" / Flickr (cc-lisenssi)

Tänä keväänä vellonutta Guggenheim-keskustelua seuratessa en ole voinut välttyä ajatukselta että Musiikkitalo oli erään aikakauden päätepiste, instituutioihin perustuvan korkeakulttuurin viimeinen bunkkeri. Kansa kun on kovasti sitä mieltä että ainakaan verorahoilla ei uusia eliitin museoita saa rakentaa. Argumentit ovat toki tuttuja jokaisesta suuresta kulttuurihankkeesta, mutta niiden raivokkuus on yllättänyt.

Millaisia satsauksia korkeakulttuuriin ylipäätään voidaan tulevaisuudessa tehdä? Kulttuurin julkinen rahoitus kohtaa yhtäaikaisesti kolme suurta muutosta: huoltosuhteen, kulttuurin ja median.

Suomessa on ollut viime vuosikymmenet verrattain hyvä huoltosuhde, jolla tarkoitetaan työtätekevien kansalaisten määrää verrattuna lapsiin, nuoriin ja eläkeläisiin – ylipäätään elättäjien ja elätettävien suhdetta. Työtätekeviä veronmaksajia on riittänyt kustantantamaan hyvinvointiyhteiskuntamme. Tulevaisuus ei näytä yhtä hyvältä. Erityisesti heikkenee ns. vanhushuoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden suhde 15-64 -vuotiaisiin. Kun vuonna 2008 vanhuksia oli 24,8%, niin vuonna 2030 suurten ikäluokkien eläköidyttyä meidän työikäisten pitää elättää lähes tuplasti enemmän eläkeläisiä (43,9%).

Tämä ei tunnetusti ole ilmaista. Sosiaali- ja eläkekustannukset nousevat vääjäämättömästi ja kaikelle muulle kivalle kuten kulttuurille jää yhä vähemmän tilaa niin kuntien kuin valtionkin budjeteissa.

Toinen haaste on koko kulttuurin kentän ja kuluttamisen muutos. Vaikka esim. klassinen musiikki on yhä yhtä arvokasta kuin vielä 80-luvullakin, on sillä kuitenkin nykyisin selkeästi enemmän haastajia; myös muut musiikin lajit ovat nousseet tukemisen arvoiseksi korkeakulttuuriksi. Huoltosuhde haastaa myös korkeakulttuurin – miten käy orkestereiden, jos nykyisen ikääntyvän yleisöpohjan tilalle ei kasva uutta yleisöä?

Median muutos taas johtaa uudenlaiseen päätöksentekoon ja demokratiaan, jossa kansalaisten suora vaikuttaminen näyttelee yhä suurempaa osaa. Väitän että Musiikkitaloa, joka oli hankala prosessi jo 2000-luvun alussakin, ei voitaisi enää rakentaa 2020-luvulla. Ei vaan onnistuisi, ainakaan julkisrahoitteisesti.

Kuitenkin Musiikkitalo on kävijämäärillään ja akustiikallaan vakuuttanut jo kaltaiseni skeptikotkin – kyllä se kannatti rakentaa. Ja mielestäni Helsingin kannattaisi pystyttää tulevaisuudessa myös uusi upea taidemuseo (Guggengaggelilla tai ilman).

Miten tulevaisuudessa sitten kultturille saadaan uusia tiloja ja julkista rahoitusta? Jotain ennustuksia uskallan tehdä: tilojen muunneltavuus, vanhojen rakennusten uusiokäyttö, verkostoituminen, muutosvalmius, väliaikaistilat, pop-up, genre-rajojen ylittäminen, kevyet organisaatiomallit ja yleisötyö ovat kymmenen vuoden kuluttua nykyistäkin tärkeämmässä asemassa.

Kulttuuri-ihmisten, taiteilijoiden ja taiteen ystävien, kannattaisikin pyrkiä uusien betoni- ja lasibunkkerien sijaan luomaan nykyaikaiset, liikkuvat ja täsmäiskuihin kykenevät joukot. Tulevaisuuden sotia ei voiteta edellisen sodan taktiikalla tai aseilla. Maginot-linjakin puskee heinää rauhallisella maaseudulla.