Ehdotus sisäisistä vuokrista

Sisäisellä vuokralla tarkoitetaan vuokraa, jonka kaupungin virasto maksaa kaupungin tilakeskukselle. Eli esim. opetusvirasto maksaa koulusta Tilakeskukselle vuokraa summan X per vuosi. Simppeliä? Kyllä, tavallaan.

Järjestelmään siirryttiin vuonna 1994. Perustelu on hyvä ja helposti ymmärrettävä. Mikään tila ei koskaan ole ilmainen ja on hyvä että kustannus näkyy tilan käyttäjälle. Vain tällöin ”turhista” tiloista kannattaa luopua, tilankäyttö tehostuu ja veronmaksajien rahaa säästyy. Tai virkakielellä:

”Sisäisen vuokrajärjestelmän tavoitteena on tilakustannusten kohdistaminen täysimääräisinä tilojen käyttäjille ja sitä kautta palvelutuotannon kokonaiskustannuksiin. Tavoitteena on ohjata tilojen optimaaliseen ja tarpeen mukaiseen käyttöön. Tavoitteena on myös tilakustannusten läpinäkyvyys ja tasapuolisuus.”

Vuodesta 2015 lähtien sisäisten vuokrien kokonaisvuokraa tarkastetaan kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Tämäkin on ok, täytyyhän vuokran nousta kustannusten mukaisesti. Samaten on ok, että vuokra nousee kun rakennuksia korjataan, onhan sen arvo noussut.

Sisäisten vuokrien perustehtävä on siis tehdä kustannus näkyväksi.

Valitettavasti sitä käytetään kaupungissamme kuitenkin ”piilosäästöruuvina”. Otetaan rautalankaesimerkki.

Meillä on virasto, jonka kuluista vaikkapa 25% on tiloja, 50% henkilöstöä ja 25% ”palveluja”. Palkat nousevat työehtosopimusten mukaisesti. Vuokrat nousevat kuluttajahintaindeksin mukaisesti.

Tämä olisi varsin ok, jos viraston käytettävissä oleva rahasumma kasvaisi samalla summalla. Tällöin tilakustannus olisi näkyvä. Ja palveluihin käytettävissä oleva rahasumma säilyisi ennallaan.

Mutta kun ei kasva.

Virastojen käytettävissä oleva rahasumma, eli ”raami”, on pysynyt monena vuonna jäljessä kustannuskehityksestä. Tästä seuraa se että todellinen säästöprosentti on paljon kovempi kuin mitä suoraan talousarvioehdotuksesta näkee.

Jos emme ota sisäisten vuokrien nousua huomioon hallintokuntien raameissa, tosiasiallisesti säästämme palveluiden laadusta ja sisällöstä. Säästöt kun kohdistuvat vääjäämättä enemmän palveluihin – eli esim. kirjastossa kirjoihin, kouluissa kouluavustajiin ja kulttuuritaloissa konsertteihin, kuin tiloihin tai vakituiseen henkilöstöön.

Tämä toki kannustaa tarkastelemaan palveluverkkoa. Mutta kun se palveluverkko on paljon monisyisempi poliittinen päätös. Me olemme päättäneet tarjota palveluita kaupungissa tietyllä tiheydellä. Se ei ole vahinko, vaan se on päätös, jolla silläkin on kustannus.

Olen verrannut tällaista säästämistä siihen että meillä on ollut varaa ostaa kallis Mersu autotalliin, mutta ei ajaa sillä.

Todellinen tehokkuus ei tällä käytännöllä nouse.

Itse uskon että hallintokunnille jäisi kannuste tarkastella tilojaan kriittisesti vaikka sisäisten tilakustannusten indeksinousut huomioitaisiin täysmääräisesti. Johtaisihan joka tapauksessa jostain tilasta luopuminen merkittävään säästöön ja resursseihin toisaalle.

Tarkoitushan piti olla vain se että kustannus on näkyvä, eikö niin?

Arabian koulun homekorjausta. Kuva: Vesa Lindqvist

Arabian koulun homekorjausta. Kuva: Vesa Lindqvist


Toinen, monimutkaisemmin pohdittava kysymys on kokonaan uusien tilojen kustannusten huomiointi talousarviossa. Toisinaan voi olla perusteltua nostaa hallintokunnan menoja täysmääräisesti uuden rakennuksen myötä (Keskustakirjasto?), toisinaan taas ei. Automaattinen uusista tiloista syntyvien kustannusten huomioiminen saattaisi johtaa tilamäärän turhaan kasvuun. Toisaalta joka tapauksessa hallintokuntien investointeja tulee tarkastella pitkäjänteisesti ja palveluverkkoa kokonaisuutena, joka antaa hyvän mahdollisuuden pitää uusinvestoinnit kurissa.

Sama koskee myös peruskorjauksia, joista osa sisäilmakorjauksia. Niiden kohdalla kannattaisi harkita käytäntöä että ainakin sisäilmaremonttien kustannukset huomioitaisiin täysmääräisesti – niitä kun ei saisi jättää tekemättä vain budjettisyistä. Tämä saattaa hankaloittaa päätöksenteon selkeyttä kun osassa peruskorjauksistakin sisäilman laatu paranee jne. Mutta tämäkin sisäilmaremontteihin kannustava muutos kannattaisi tehdä rikkomatta sisäisten vuokrien määräytymisen peruslogiikkaa ja korjata virheet talousarvion kautta läpinäkyvästi. Järjestelmä on riittävän monimutkainen ilman lisäpurkkavirityksiäkin.

Eli vaatimaton ehdotus strategianeuvotteluihin harkittavaksi:

Vuodesta 2018 lähtien Tilakeskuksen sisäisten vuokrien indeksikorotukset otetaan täysmääräisesti huomioon hallintokuntien menoissa.

Tämä ei maksa meille ”mitään” koska se on osin laskennallista rahaa taskusta toiseen. Mutta se poistaa ylimääräisen näkymättömän säästöruuvin palveluista. Jos halutaan säästää, tehdään se mieluummin näkyvästi ja selkeästi. Silloin poliittiset päättäjätkin pysyvät paremmin kartalla.

Kaupunginhallitus 31.10.2016

Tällä viikolla meidän piti päättää ensi vuoden talousarviosta. Mutta emme päätä kun ei ole valmista. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

1 V 16.11.2016, Vuoden 2017 tuloveroprosentin määrääminen
2 V 16.11.2016, Vuoden 2017 kiinteistöveroprosenttien määrääminen
3 V 9.11.2016, Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2017 – 2019

Ryhmät eivät vielä viikonloppuna päässeet sopuun edes kokoustarjoiluista, talousarvion sisällöstä puhumattakaan. Yritämme tällä viikolla uudestaan ja toivomme valkoisen savun nousevan piipusta ennen ensi maanantaita.

4 V 9.11.2016, Hallintosäännön hyväksyminen

ok. Johtamisjärjestelmän uudistus etenee. Nyt ollaan valmiit hyväksymään uusi hallintosääntö ja lisäksi on valmisteltu ehdotus toimikuntien ja neuvottelukuntien kokonaisuudesta.

Johtamisen jaosto teki viime viikolla muutoksia, jotka lisäsivät mm. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostojen valtaa, jotta niistä tulee mielekkäämpiä päätöksentekoelimiä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 9.11.2016, Hotelli Marskin asemakaavan muuttaminen (nro 12355, Kamppi tontti 63/1)
www_hel_fi_static_public_hela_kaupunginhallitus_suomi_esitys_2016_kanslia_2016-10-31_khs_38_el_f4f1773c-8fde-410e-b44f-1f43a23b0876_liite_pdf
ok. ”Asemakaavan muutos mahdollistaa hotelli Marskin Lönnrotinkadun puoleisen siiven korottamisen kolmella kerroksella, ilmanvaihtokonehuoneen laajentamisen korttelin keskiosassa sekä osan maanalaisista autopaikoista muutettavan hotellitoiminnan käyttöön.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 V 16.11.2016, Valtuutettujen Thomas Wallgrénin ja Veronika Honkasalon aloite hätämajoituksen järjestämisessä noudatettavasta ohjeistuksesta

ok. Romanien hätämajoitusasia on saamassa ainakin jonkinlaisen välipäätöksen: Diakonissalaitos on ottamassa vastuun hätämajoituksesta ja Helsinki tukee Diakonissalaitosta avustuksella tätä varten.

Ja jahka eduskunnan apulaisoikeusasiamies antaa päätöksensä Sosiaali- ja terveysviraston kriisimajoitusohjeistuksesta, ohjeistusta tarvittaessa muutetaan. Tähän siis palattaneen vielä tämän vuoden aikana.

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen valinta

ok. Tuuli Kousa erosi maakuntavaltuustosta ja valitsemme hänen tilalleen uuden vihreän jäsenen.

4 Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi vuoden 2017 kiinteistöveroprosentin valmistelun yhteydessä selvitettävästä mahdollisuudesta nostaa rakentamattoman tontin kiinteistöveroa asuntotuotannon vauhdittamiseksi

ok. Paavo on ponnessaan pohtinut asiaa, joka itselläkin on käynyt useasti mielessä: vauhdittaisiko rakentamattoman tontin kiinteistöveron merkittävä nosto asuntotuotantoa?

Esittelijä toteaa että vaikutus olisi todennäköisesti melko vähäinen ja että valtion toimien johdosta ko. kiinteistövero on nousemassa 2,3 prosentista 3,93 prosenttiin.

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2017-2020

Dokumentti josta lausutaan löytyy täältä.

Esittelijä toteaa lähinnä Helsinkiin suunnattujen varojen olevan liian vähäisiä suhteessa koko valtakunnan liikennesuoritteeseen (19%/33%). Helsinkiin hankkeista suuntautuu vain muuttuvat nopeusrajoitukset välille Kehä III – Munkkivuori ja Jokeri kakkosen vaihtopysäkkijärjestelyt, joilla on jo kiire.

Välikevennys, vißiin tällainenkin silta pitää korjata.

Välikevennys, vißiin tällainenkin silta pitää korjata.


2 Helsingin kaupungin liittyminen World Urban Parks järjestön jäseneksi

Julkisen puistosektorin maailmanjärjestö – World Urban Parks! Esittelijän mukaan jäsenyydestä on konkreettista hyötyä. Mm.
– Yardstick -benchmarkkausjärjestelmä antaa kansainvälistä vertailutietoa eri kaupunkien puistopalveluista, toimintaprosesseista ja toiminnan tehokkuudesta.
– Certified International Parks Professional -koulutus?
– kansainvälistä tutkimustyötä ja verkostotoimintaa

Jäsenyys maksaa 1 750 euroa/vuosi. Käytännössä siis rakennusviraston puistosuunnittelijoiden ammattitaidon kehittämistä. Pieni hinta sellaisesta.

3 Selvitys länsimetron viivästymiseen johtaneista syistä

ok. Länsimetron osalta todetaan että Länsimetro Oy on käynnistänyt oman selvityksensä kustannusnousuista ja kaupunginhallitukselle esitetään että odottelemme sen tulokset ennen kuin käynnistämme mitään muuta selvitystä.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Valtuutettu Laura Rissasen toivomusponsi mahdollisuudesta siirtyä kasvisruokapäivään myös päiväkodeissa

ok. Esittelijä toteaa että päiväkotien ruokailu valmistellaan kuuden viikon sykleissä. Aiemmin kuudesta viikosta viitenä on ollut yksi kasvisruokapäivä. Nyt on sitten jokaisena kuutena. Ja kas näin, kasvisruokapäivä on tullut päiväkoteihinkin. Ihme fillarikommunismia Kokoomuksen Rissaselta!

Tanssin talo toteutuu!

Kaupunginhallitus päätti tänään yksimielisesti hyväksyä Tanssin talon toteuttamista koskevan puitesopimuksen. Tämä tarkoittaa siis sitä että hanke toteutuu. Upeaa, Helsinki tekee ja uskaltaa. Näinä aikoina positiiviset kulttuuriuutiset eivät ole yleisiä. Tai no, positiiviset uutiset ylipäätään. Tätä kannattaa nyt juhlistaa.
tanssin talo havainnekuva
Tanssin talo on pitkäaikainen unelma, jonka tarkoituksena on edistää koko tanssin kenttää ja näkyvyyttä. Ensimmäisen kerran Tanssin talosta on haaveiltu muistaakseni jo 1930-luvulla. Nykyisen prosessin lähtölaukauksena voitaneen pitää selvitystä tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista, jonka kulttuuriasiainkeskus teki vuonna 2008. Siinä kartoitettiin eri tilavaihtoehtoja Jätkäsaaren bunkkerista Keski-Pasilaan. Itse ehdotin Tanssin taloa Stoaan vuonna 2010 kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa.

Sen jälkeen alan toimijat ovat tehneet valtavasti yhteistä työtä hankkeen eteen. Tanssin talo ry perustettiin vuonna 2010 ja vuonna 2014 saatiin tieto Jane ja Aatos Erkon säätiön valtavasta 15 miljoonan euron lahjoituksesta hankkeelle. Ja nyt asia on sitten päätetty. Tanssin talo tulee. Mahtavaa.

Tanssin alan toimijat ottivat tänään kantaa Tanssin talon toteutukseen. Monen mielestä ministeriön kanssa neuvoteltu ratkaisu on kohtuutonta vastakkainasettelua saman kentän sisälle. Olen samaa mieltä. Onneksi tähän voidaan vielä vaikuttaa. Tanssin taloon kaupunginteatterilta siirtyvä VOS-osuus ei ole korvamerkitty koskemaan tanssijoita, vaan on kaupunginteatterin omassa harkinnassa kuinka se säästöt kohdistaa. Uskon kaupunginteatterin tarvitsevan tanssijoita myös tulevaisuudessa. Lisäksi tarkemmat neuvottelut henkilötyövuosista käydään 2018 ja muutoksen tapahtuessa 2020 voi tilanne ns. “VOS-vuosien” osalta näyttää erilaiselta myös valtakunnallisesti.

Tärkeintä oli että nyt saatiin Tanssin talon puitesopimus päätetyksi ja Talo toteutuu. Jos nyt olisimme peruuttaneet, olisi koko hanke kaatunut ja seuraavan kerran tähän olisi ollut sekä taloudellista että poliittista pääomaa joskus 2020-luvulla. Ehkä.

Uskon vahvasti että Tanssin talon toteutuminen on koko tanssialan etu pidemmällä tähtäimellä. Nyt on hyvä fiilis. Hyvä Helsinki! Hyvä tanssi!

Kaupunginhallitus 22.6.2015

Tällä viikolla kaupunginhallituksessa mm. lausunto hankintalain kokonaisuudistuksesta, Olympiastadionin remontin kaava, Gardenian ratkaisu ja Hakaniemen hallin remontti. Koko lista liitteineen löytyy täältä.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 V 26.8.2015, Taka-Töölön korttelin 514 tontin 3 ja sen ympäristön asemakaavan muuttaminen (nro 12310, Olympiastadion)

ok. Olympiastadionin remontin kaava. Näkyvin muutos katsomoiden katokset, tiloja myös maan alle. Nykyiseen kerrosalaan 19 917 k-m² verrattuna rakennusoikeuden lisäys on 7 083 k-m² maanpäällisiä ja 29 400 k-m² maanalaisia tiloja.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-06-22_Khs_25_El_6E88BE40-30D8-4FD0-9F9C-BA1037668CBA_Liite_pdf
2 V 26.8.2015, Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen hankesuunnitelma

ok. Tästä remontista on keskusteltu paljon jo lautakuntatasolla ja tullaan varmasti keskustelemaan myös valtuustossa saakka. Remontti on kuitenkin erittäin tarpeellinen ja se tulee parantamaan hallia merkittävästi. Hallin ilmastointi ja jäähdytys saadaan kuntoon ja yläkertaan saadaan vielä lisätilaakin. Halli on teknisesti monin osin aivan tiensä päässä.

Kiinteistölautakunta piti päätöksessään tärkeänä, että hallin nykyinen perusluonne elintarvikekauppahallina säilyy myös peruskorjauksen ja siihen sisältyvän ravintolatilaratkaisun jälkeen. Tämä lienee myös kaupunginhallituksen ja valtuuston toive. Vanha kauppahalli on profiloitu ”turistihalliksi”, Ruoholahdessa on menty omaan suuntaansa. Hakaniemen halli on kuitenkin yhä merkittävä laadukkaiden elintarvikkeiden myyntipaikka.

Hyvä esimerkki uudistuksen muutoksista on vanha kuva hallin alakerrasta: ilmavaa ja valoisaa:
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-06-22_Khs_25_El_8BA1EA78-3A65-4D5B-B96F-1FEBED77BDFC_Liite_pdfSittemmin tarvittiin ilmastointia ja viilennystä. Koko katto on täynnä valtavia putkia:2ibt0h91T08K0j36vj8PF-iPGRh6WJPq9qKtTQdjklk_jpg_600×600_pixelsNyt tekniikka saadaan piiloon.
KAUPUNGINJOHTAJA

3 Kaupungin henkilöstöraportti 2014

ok. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan – työntekijöitä on hiukan yli 40 000, pientä nousua oli vain sosiaali­ ja terveysvirastossa sekä varhaiskasva­tuksessa. Yhteensä kaupungin palkkalistoilla on 1 661 ammattia. Näistä yleisin on lastenhoitaja, joita on 2783, lisäksi vielä lastentarhanopettajia 1688. Palvelukunta näkyy.

Kaupungissa on 15,4 asukasta kaupungin työntekijää kohden. Keskeisissä henkilöstöä koskevissa tunnusluvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Raportti on uudistunut myös ulkoasultaan. Kauniisti taitettu ja informaatiota hyvin saatavilla.

Työhakemusten määrän kasvu kertoo aika karusti myös työmarkkinoiden tilasta.

Työhakemusten määrän kasvu kertoo aika karusti myös työmarkkinoiden tilasta.


5 Osasairauslomalla olevan henkilön palkka

ok. Osasairausloman tarkoituksena on nopeuttaa työhön paluuta ja siten tukea työkyvyn säilymistä ja työntekijän pysymistä työelämässä. Pähkinänkuoressa ideana se että sairaslomalta palataan töihin osa-aikaisesti sairausloman loppupuolella. Nykyinen palkkausjärjestely ei kannusta tähän malliin. Ehdotetussa mallissa kaupunki korvaa henkilölle osa-aikatyön ja kokoaikatyön palkan välisen erotuksen edellyttäen, että Kela maksaa työnantajalle osasairauspäivärahan.

6 Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle eri alueiden esirakentamiseen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin
7 Määrärahan myöntäminen kiinteistölautakunnan käyttöön kaupungintalokorttelien kehittämistä varten
8 Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle Kivikon liikuntapuiston esirakentamiseen

okokok.

Kiinteistövirastolle 8,35m€ sähkölinjan siirtoon Mellunmäessä, huoltotunnelin siirtoon Kalasatamassa ja Länsisataman pilaantuneiden maiden kunnostukseen.

Kaupungintalokortteleiden kehittämiseen 14,5 miljoonaa euroa. Kehittämiseen on käytetty vuosina 2010–2014 yhteensä 34,0 milj. euroa. Vuoden 2015 tarpeeksi on arvioitu talousarviossa osoitetut 14,58 miljoonan euron määrärahat. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa vuosien 2016–2017 määrärahatarpeeksi on arvioitu 9,4 milj. euroa.

Ja 700 000 euroa liikuntavirastolle liikuntapuiston esirakentamista varten.

9 Kalliolan Senioripalvelusäätiölle myönnetyn lainan laina-ajan pidentäminen

ok. RAY:n myöntämä avustus loppunut 2014 ja ”Kuntokeidas Sandelsin” talous miinuksella. Lainaa jäljellä 105.139,41€ ja puolentoista vuoden lyhennykset yhteensä 38.232,52 €. Onko Senioripalvelusäätiöllä mahdollisuutta saada taloutensa kuntoon?

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta ruopata Hernesaaren lumenvastaanottopaikkaa
2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin hakemuksesta maa- ja kiviaineksen välivarastointiin ja esikäsittelyyn Kivikossa sekä töiden aloituslupa

okok. ok. Tarkoituksena on Hernesaaressa ruopata vain ylimääräinen hiekoitussepeli pois ilman, että merenpohjaa muokataan. Kivikossa lupa purkujätemateriaalien ja tuhkapitoisen maa-aineksen välivarastointiin ja esikäsittelyyn. Ympäristölautakunnan mukaisesti.

3 Liikennelaitos -liikelaitoksen eräiden virkojen lakkauttaminen ja uusien johtajien virkojen perustaminen

ok. HKL:n johtamisjärjestelmää ”kehitetään”. Liikennemuotokohtaisesta organisaatiosta luovutaan ja tilalle tulee kolmen linjaorganisaatiossa olevan osastotasoisen yksikön ja kahden kaikkia yksiköitä palvelevan osastotasoisen yksikön kokonaisuus. Muutoksen tavoitteena on hakea nykyistä vahvempaa synergiaa metro- ja raitioliikenteen väliltä niin liikennetuotannossa, kunnossapitopalveluissa kuin kehittämis- ja investointihankkeissa.

4 Bussiliikennetoimintaan liittyvän rahoitussopimuksen hyväksyminen

ok. Kaluston hankintaan liittyvää rahoitusta. Sopimuksen teknisluonteinen uudistus, vastaa sisällöltään pääosin vuonna 2013 solmittua rahoitussopimusta.

5 Oy Gardenia-Helsinki Ab:ta koskevan omistajapoliittisen linjauksen muuttaminen

ok. Tämä on vaikea tapaus, jossa on usempia risteäviä intressejä. Esim. Gardenian luontokoulutoiminta on upeaa, mutta toisaalta myös luontokoulutoiminnan järjestäminen on kalliimpaa kalliissa kiinteistössä. HS:kin uutisoi.

Kaupunki tukee Gardeniaa vuokranalennuksella vuosittain noin 600 000 eurolla. Lisäksi palveluostot ovat vähentyneet mm. opetusviraston säästäessä. Toisaalta tuntuisi vaikealta velvoittaa opetusvirastoa satsaamaan nimenomaan kalliimpaan luontokouluun tilanteessa, jossa mm. kouluavustajista säästetään.

Asiaa on pyöritelty konsernijaostossa jo pitkään ja nyt on aika tehdä päätös. Esityksenä on yhtiön toiminnan purkaminen.

6 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

ok. Erittäin merkittävä kokonaisuudistus. Vihreästä näkökulmasta ehkä merkittävintä on se että:

”Esityksellä pyritään tehostamaan ympäristönsuojelua ja sosiaalisten tekijöiden huomioimista julkisissa hankinnoissa mm. seuraavin keinoin:
– korostamalla mahdollisuuksia ja vähentämällä epäselvyyttä aiheuttavia tai muita ympäristönäkökohtien huomioon ottamista rajoittavia tekijöitä
– mahdollistamalla tarjousten vertailussa ja hankintasopimusten erityisehdoissa sosiaalisten näkökohtien aiempaa laajemman käyttämisen
– lisäämällä lain pakollisiin poissulkemisperusteisiin rikoslain 47 luvussa tarkoitettuja työrikoksia
– mahdollistamalla työ-, ympäristö- ja sosiaalioikeuden laiminlyöntien huomioimisen myös alihankkijoita koskevissa toimenpiteissä sekä hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa ehdoissa

Lisäksi esityksellä pyritään helpottamaan ja parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. Tätä toteutetaan mm. mahdollistamalla hankintasopimuksen laatiminen erillisinä osina sekä mahdollisuus määritellä kyseisten osien koot ja kohteet.

Esittelijän mukaan ”esitykseen sisältyvät uudistukset eivät käytännössä tuo kaupungin hankintatoimelle merkittäviä hyötyjä. Kaupunki toteaa, että uudistus lisää yksityiskohtaista sääntelyä ja tulee lisäämään kaupungin hankintayksiköiden työmäärää olennaisesti..

Lisäksi esitys ottaa erikseen kantaa tiedonsaantioikeuteen harmaan talouden torjunnassa. Nykyisin Verohallinto voi verolainsäädännön ja julkisuuslain salassapitosäännöksiin vedoten antaa kaupungille tunnistetietoja vain niistä kaupungin yhteistyökumppaneista, joiden osalta verottaja on havainnut harmaan talouden piiriin kuuluvaa toimintaa. Yritys- ja yhteisökohtaisten tietojen saanti verottajalta tehostaisi harmaan talouden torjuntaa ja mahdollistaisi kunnalle pidättäytymisen yhteistyöstä sellaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole täyttäneet lakisääteisiä velvoitteitaan.

Esittelijä esittääkin, että julkisia hankintoja tekeville viranomaisille tulisi säätää tiedonsaantioikeus palveluja tarjoavien organisaatioiden julkisten velvoitteiden kuten verojen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen sekä tullin perimien maksujen hoitamiseen liittyviin tietoihin. Tämä varmasti helpottaisi harmaan talouden ehkäisemistä kaupungin hankinnoissa.

Kansallisten kynnysarvojen määrittelyssä suomalaisen kuntakentän eriparisuus tulee vahvasti esiin. Helsingille esim. sote-hankintojen kansallisen kynnysarvon nostaminen EU-ylärajaan 750 000 euroa voisi hyvinkin olla perusteltua, mutta toisaalta aika iso osa suomalaisista kunnista tekee vain tuota pienempiä hankintoja (pl. kokonaisulkoistukset jne.). Onko ylipäätään mielekästä säännellä Helsingin (625 000 asukasta) ja Luhangan (763 asukasta) hankintoja samalla lailla?

SIVISTYSTOIMI

1 Työllisyydenhoidon Helsinki-lisän myöntämisperusteiden uudistaminen

Työllistämistoimikunnan esityksessä arvioidaan, että uudet myöntämisperusteet lisäävät Helsinki-lisän vaikuttavuutta: Rekrytointituki lähentää matkaa välityö- ja avointen työmarkkinoiden välillä ja työllistämistuki kohdentuu aiempaa useammille työnantajille ja työntekijöille, leikkaamatta valtion palkkatukea.

Esitykseen voi tutustua tästä.

2 Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuspäällikön virkaan ottaminen

ok. Valitaan Katja Vilkama tietokeskuksen tutkimuspäällikön virkaan noin 6000 euron palkalla ja Arja Kukkonen opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan virkaan 7161 euron palkalla.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Sopimuksen ja esisopimuksen tekeminen Latokartanon Urheilu- ja kulttuurisäätiön kanssa (12282)

ok. Urheilu- ja kulttuurisäätiön omistaman maan arvo nousee merkittävästi uuden kaavan myötä, joten säätiö maksaa 461 000 euron suuruisen korvauksen ja luovuttaa vastikkeetta yleisiä alueita yhteensä 2 090 m² osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin.

2 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: yhteistyö Lasipalatsin Mediakeskuksen ja Amos Anderssonin museon kanssa

ok. Esittelijän päättää kannanottonsa: Jos vertailukohtana pidetään esimerkiksi Kaapelitehdasta Suvilahtineen tai keskustakortteleita, on ilmeistä, että näiden tyyppisten tilojen käytön ja toiminnan kehittämiselle on otollisempaa käyttää hyväksi Kaapelitehtaan, Helsingin Leijonan tai Mediakeskuksen kaltaisia siihen erikoistuneita toimijoita kaupungin hallinnollisen perusorganisaation sijasta.

Juurikin näin. Kaupungilla on erikoistarpeita ja erikoistiloja, joita varten kannattaa olla erikoistoimijoita. Kiinteistövirastolla ei voi olettaa olevan esim. kulttuurin asiantuntemusta, vaan kaupungilla voi olla välivuokraajia tarpeen niin vaatiessa.

Ponsivastauksessa otetaan kantaa vanhan linja-autoaseman eli ns. Turun kasarmin tulevaisuuteen. Kiinteistövirasto puoltaa Laituria, henkilökohtaisesti minun on vaikea ymmärtää miksi noin upealla sijainnilla pidetään tilaa noin tyhjäkäynnillä. Tila tulisi, kulttuurikeskuksen lausunnon mukaisesti olla yhteiskäyttöinen, ei vain yhden toimijan tila. Veikkaanpa että Laiturin 50 000 kävijästä aika iso vain oikaisee näyttelytilan poikki kun sillä tavalla voi säästää noin 50 metrin kävelyn…

3 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: kaupungin tilojen myynnissä tavoitteeksi kokonaistaloudellinen etu

ok. Tuomas toivoi ponnessaan että: ””Valtuusto edellyttää, että kaupungin omistamien tilojen myynnissä tavoitteena tulee olla kaupungin kokonaistaloudellinen etu eli myyntiä tulee kohdentaa välittömien myyntituottojen maksimoinnin sijaan huonosti tuottavien korjausvelkaisten rakennusten myyntiin.”

Esittelijä toteaa että:

”Rakennusten ja tilojen omistuksesta luopumisen ensisijaisena tarkoituksena on vähentää kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvastuuta. Korjausvelka on kasvanut tasaisesti koko tilakeskuksen olemassa olon ajan vuodesta 2005 lähtien. Talousarvioissa esitetyt korjausinvestointimäärärahat ovat vaihdelleet noin 120 – 130 miljoonassa eurossa vuodessa. Tulevina vuosina tavoitteena on nostaa korjausinvestointitasoa 130 – 160 miljoonaan euroon uudisrakentamisen vähentyessä.

Uusinvestointien määrään vaikuttaa uusien aluerakentamiskohteiden käynnistyminen. Korjausinvestoinnit eivät riitä kattamaan kaupungin omistaman rakennuskannan vuosittaista kulumaa, vaan uutta korjausvelkaa syntyy joka vuosi noin 60 – 70 miljoonan euron verran.

Samalla vastataan myös kysymykseen miksi kaupungin tiloista keskustellaan niin paljon, kuten Gardenia ja koulut. Tuo 60-70 miljoonaa vuosittaista korjausvelkaa ei ole ihan vähän.

4 Kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön virkaan valinta

ok. Valitsemme Sami Haapasen tonttipäällikön virkaan 6 712,77 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Juhani Tuuttlian seuraaja, merkittävä pesti kaupungissamme.

7 Lausunto Uudenmaan elinkeino, – liikenne- ja ympäristökeskukselle poikkeamishakemuksesta Suomenlinnan tilalle Rnro 6:3 (Suomenlinna H 9)

ok. Lonnan saarelle Suomenlinnan läheisyyteen sauna. Tulee varmasti komia.
www_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-06-22_Khs_25_El_49432F1C-B5ED-43F7-A311-B8559C262082_Liite_pdfwww_hel_fi_static_public_hela_Kaupunginhallitus_Suomi_Esitys_2015_Kanslia_2015-06-22_Khs_25_El_7F51483D-CD22-45B4-B7FA-C42A52CA0BA7_Liite_pdf

Malmi hallitusneuvotteluihin?

Keskusta on YLEn mukaan nostamassa Malmin lentokenttää hallitusneuvottelukysymykseksi. Jahas. Sipilän strateginen hallitusohjelma vaikuttaa hetki hetkeltä strategisemmalta. ”Meillä olis tää kestävyysvajeen paikkaaminen, miljardien leikkaukset, työllisyys ja sitten tämä pienkoneiden lentokenttä.”

Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu, mutta enpä malta olla kommentoimatta. Eiku hei, kuuluhan tämä.

Ensinnäkin Valtio (Suomi, Finland) ja pääkaupunkiseudun kunnat solmivat viime syksynä sopimuksen asuntorakentamista vauhdittamaan ja suurten infrahankkeiden edistämiseksi. Siellä sanotaan Malmista seuraavasti:

”7. Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016, mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön.”

Sopimuksen voimassaolosta puolestaan todetaan että se on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.

Tästä päästäänkin ensimmäiseen jännään kysymykseen: 

Miten Valtio aikoo kunnioittaa tekemiään sopimuksia? Jos tämän yli kävellään noin vain, mitä muita valtion maankäyttöön liittyviä sopimuksia heitetään roskikseen neljän vuoden välein?

Jännä jatkokysymys on se että miten velvoittava tämä sopimus on? Voiko Helsinki haastaa Valtion oikeuteen sopimusrikkomuksesta? Ja jos ei voi, onko jotain muita Helsingin ja Valtion välisiä sopimuksia, joita Helsinki puolestaan voi ryhtyä lähinnä fiilispohjalta tulkitsemaan ihan miten lystää? En toivoisi Valtion luotettavuutta sopimuskumppanina riskeerattavan tällaisen tapauksen takia.

Jos ei tuleva PersKepu-hallitus muuten jo lupaillut nousua popcornin valmistajien osakkeisiin, niin viimeistään tämä sen takaa.

Toinen, vielä hauskempi kulma Malmin keissiin on se, että kentän kiinteistöt myytiin jo. Helsinki osti ne joulukuussa 11,81 miljoonan euron hintaan.
Bing_Maps
Toistan, Helsinki omistaa jo kentän rakennukset. Itseasiassa Helsinki omistaa myös kentän maan – se on vain ollut 1930-luvulta lähtien väliaikaisesti luovutettuna lentokenttäkäyttöön.

Eli, siitä vaan, lennelkää minun puolestani sydämenne kyllyydestä. Rakennusten takaisinostohinta on sitten vaikkapa noin kolmen miljardin luokkaa. Myönnän että hinnan 254-kertaistuminen vain muutamassa kuukaudessa voi vaikuttaa kohtuuttomalta, mutta toisaalta se kuvastaa varsin hyvin niitä todellisia tappioita, jotka Helsinki saa kantaakseen, jos kenttää ei voida ottaa asuntokäyttöön.

Ei muuta kuin terkkuja ja onnea hallitusneuvotteluihin! Tsemppihali! Suomi kuntoon!