pysäköintipaikat Helsingissä…

Ode on useasti kirjoittanut pysäköintipaikkojen lukumäärän olevan paras keino rajoittaa autoilua Helsingin ydinkeskustassa. Ilmeisesti konsti tepsikin; Helsinginniemelle suuntautuvan liikenteen kasvu päättyi jo 1970-luvulla ja määrä on lähtenyt nousuun vasta kun Korpisen johdolla pysäköintipaikkoja on lisätty.

Pysäköintipaikkojen määrä on tehokas ja oikeudenmukainen tapa rajoittaa autoilua keskustassa vain, jos myös pysäköinninvalvonta on tehokasta. Ja näin ei vaikuta olevan.

Väärin pysäköinti pitäisi mielestäni rinnastaa pummilla ajamiseen julkisissa kulkuvälineissä. Molemmat rikkeet käyttävät väärin yhteisiä resursseja. Pummilla parkkeeraaminen ehkä jopa hiukan vakavammin; väärin sijoitettu auto kun voi heikentää liikenneturvallisuutta – liputon ratikkamatka ei sentään uhkaa kenenkään henkeä…

Miksi sitten lipun tarkastusmaksu on 80€ ja pysäköintivirhemaksu vain 40-50€? Mielestäni maksujen tulisi olla saman suuruisia ja molempien maksujen keräämistä tulisi tehostaa. (Osasyynä maksujen eri summiin on se, että pysäköintivirhemaksun määrästä vastaa käsittääkseni eduskunta, mutta HKL:n tarkastusmaksusta kunnanvaltuusto.)

Kuitenkaan pelkkä pysäköinnin tarkempi valvonta ei varmastikaan riitä vähentämään liikennettä keskustassa. Tarvitaan myös ruuhkamaksuja, niitä ei voi kiertää ja ne on todettu maailmalla toimiviksi. Tukholman ja Lontoon esimerkit näyttävät ruuhkamaksujen vähentäneen liikennettä jopa 25%.

Asukaspysäköintimaksu, 36€/vuosi, on myös liian alhainen. Jos kaduille halutaan lisää paikkoja niitä tarvitseville pitää turha autojen säilöminen Helsingin keskustan kaduilla tehdä paljon kalliimmaksi. Matalan tarpeen (ja käyttöasteen) henkilöautoa ei muutaman sadan euron asukaspysäköintimaksulla kannattaisi enää ainakaan keskustassa säilyttää.

Tärkein kysymys henkilöautoilun kokonaisuudessa on kuitenkin se, kuinka Helsingissä voitaisiin parhaiten edistää aidosti urbaania, autotonta, elämäntapaa. Kannattaa muistaa, että Helsingin kantakaupungin kotitalouksista enemmistö on yhä autottomia (59%).

Autoahan tarvitaan loppujen lopuksi vain ratkomaan logistisia ongelmia ja itse omistettu auto ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) tehokkain ratkaisu*. Usein tuntuu kuitenkin siltä, että henkilöauto on enemmän tunteellinen, ”ideologinen”, kuin rationaalinen päätös.

(*Pitäisi joku päivä kirjoittaa enemmän yksityisautoilun koko kansantalouttta rasittavasta tehottomuudesta, nyt ei ole siihen aikaa…)

pikkujoulukauden logistiikka

Taas on se aika vuodesta kun koko Suomi saa erittäin hyvän/huonon syyn juopotella porukalla – pikkujoulut.

Helsingissä tämä ilmenee erityisesti taksijonoina. Eilen illalla keikalta tullessani Elielin aukion jono oli kevyesti toista sataa metriä pitkä. Neuvostoliitto tuli mieleen. Odotusaika kylmässä räntäsateessa varmasti ainakin tunnin.

Hilpeää. Suorastaan kansallinen yhteiskokemus. ”Muistattekos kun silloin 00-luvulla venailtiin loskassa toista tuntia?” ”Kyllä kyllä! Mutta me jonotettiin kerran kaksi ja puoli tuntia…” ”Muttamuttamutta kerran kun me jonotettiin niin tuli rakeita, räntää ja salamoi ja odoteltiin ainakin 3 tuntia!”…

Oikeastihan jossain on vika. Joko takseja tai julkista liikennettä on liian vähän.

Ymmärrän taksiautoilijoiden kannattavuusargumentin; taksilupia ei saa lisätä huippujen mukaan koska silloin kyytejä ei saa riittävästi hiljaisempina aikoina. Taksit toimivat kuitenkin keskimäärin Suomessa laadukkaasti ja luotettavasti. Taksiautoilijoiden vaatima korkeampi aloitusmaksu iltoihin olisi ollut varmaankin hyvä keino saada varmasti kaikki autot ajoon ruuhkaviikonloppuisin. Hiukan kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti.

Miksi sitten ei YTV/HKL lisää bussivuoroja  varman ennustettavasti ruuhkaisiin iltoihin? Toisinaan tuntuu siltä että suuret yleisötapahtumat tai vuodenajat (kesäaikatauluja lukuunottamatta) eivät vaikuta julkisen liikenteen tarjontaan. Typerää. Pidempään jatkuvat yöbussivuorot pikkujoulukaudella olisivat varmasti kannattavia. Sen verran epämukavaa siellä pakkasessa on kyyköttää juhlatamineissaan vaakasuoran sateen vihmoessa naamaa.

Toinen seikka joka hämmästyttää kummastuttaa on julkisten vessojen puute Helsingin keskustasta viikonloppuisin. Jos tiedossa on, että porukka joka tapauksessa kuseksii nurkkiin, niin eikö olisi fiksua sijoittaa Bajamajoja ja/tai muita kusilaareja strategisiin paikkoihin? Esim. Elielinaukiolle, Flemarin ja Hesarin nurkille, Kampin keskuksen tienoille, Koirapuistoon, Roballe jne.. Jos edes 30% virtsasta saataisiin talteen olisi kaupunki huomattavan paljon mukavampi meille kaikille muille.